Rahanpesulaki edellyttää yrityksiltä toimia – oletko jo hoitanut nämä asiat?

Esimerkiksi kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus edunsaajistaan. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta. Asunto-osakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, säätiöt, uskonnolliset yhdyskunnat ja yhdistykset eivät myöskään tee ilmoitusta.

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta tai muuten käyttää yrityksessä määräysvaltaa.

Tietojen ilmoittamatta jättäminen on rikkomus, jonka sanktio on julkinen varoitus tai jopa uhkasakko, mikäli määrätyt edellytykset täyttyvät. Ilmoituksen voi tehdä maksuttomasti sähköisesti.

Edunsaajailmoituksessa kerrotaan nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, kansalaisuus, kotimaa, kotikunta, määräysvallan tai omistusosuuden peruste ja laajuus.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on valtuuttanut sen tekemään ilmoituksen.

Yrityksillä on 1.7.2020 saakka aikaa tehdä ilmoitus. Sen jälkeen ilmoitus tehdään aina, kun perustetaan uusi yritys tai edunsaajien tiedot muuttuvat. Ilmoitus täytyy tehdä myös, kun yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa.

Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa. Edunsaajailmoitus ja valtuutus ovat maksuttomia.

Ilmoittamisvelvollisuus perustuu rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin, jotka edellyttävät muun muassa pankkeja tuntemaan asiakkaansa. Pankkien ja muiden finanssilaitosten tulee tälläkin hetkellä kerätä ja selvittää tietoja yritysten omistussuhteista.

Yritysten edunsaajatietojen rekisteröinti tulee helpottamaan pankkien työtä ja sujuvoittamaan asiointia esimerkiksi pankkilainaa haettaessa.

Edunsaajatietojen ilmoittaminen ja rekisteröinti koskee kaikkia EU-maita. Monessa maassa omistustietoja on edellytetty yrityksiltä jo entuudestaan. Suomessa uusi velvollisuus ilmoittaa edunsaajatiedot koskee noin 300 000 yritystä.

Lue lisää edunsaajista Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta.

Poikkeuksellisen rahan alkuperää on kysyttävä

Rahanpesulaki edellyttää yrityksiltä myös monia muita toimia.

Jos yritys alkaa jostakin syystä epäillä asiakkaansa tai kumppaninsa liiketoimia, pitää asiakkaan henkilöllisyys ja yrityksen tiedot varmistaa. Myös suuriin käteissummiin pitää kiinnittää huomiota. Onko esimerkiksi tyypillistä, että asiakas maksaa ostoksensa käteisellä?

Rahasummia ei ole määritelty yksityiskohtaisesti rahanpesulaissa, vaan kyse on kokonaisarvioinnista. Mikäli käteismaksu on yli 10 000 euroa tai muuten asiakkaalle poikkeuksellinen, asiakkaalta tulee kysyä, mistä tarjottu raha on peräisin.

Asiakkaalle on myös kerrottava, miksi häneltä tiedustellaan rahan alkuperää.

Jokaisesta epäilystäkin on tehtävä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle. https://www.poliisi.fi/keskusrikospoliisi/rahanpesun_torjunta/rahanpesun… Ilmoitus on tehtävä, vaikka liiketoimesta olisi kieltäydytty tai sen epäilyttävyys olisi paljastunut vasta jälkikäteen. Asiakastietojen salassapitovelvollisuus ei koske rahanpesuepäilyksiä. Ne pitää aina ilmoittaa.

Yritys voi itse syyllistyä rahanpesuun esimerkiksi silloin, jos se avustaa tai neuvoo asiakasta sijoitustoiminnassa, peiteyhtiöiden perustamisessa tai varojen siirrossa, vaikka sillä olisi aihetta epäillä asiakkaan liiketoimia.

toimitus(at)yrittajat.fi