Rahoituksen saatavuus heikentynyt, vaikka kiinnostus on kasvussa

Pohjois-Savon yritykset ovat muita alueita kiinnostuneempia hyödyntämään ulkopuolista rahoitusta selviää kevään pk-yritysbarometrista. Kuitenkin vain reilu viidennes yrityksistä kertoi rahoituksen saamisesta. Ongelmana on rahoituksen saatavuus, kertoi 36 % yrityksistä, kun koko maan luku oli 21 %. Rahoitushakemusten määrät olivatkin tippuneet Pohjois-Savossa vuoden 2024 aikana.

– Kansainvälistymiseen ja kasvuun on tarjolla paljon rahoitustuotteita, mutta yrittäjät eivät tiedä, mikä sopii heille parhaiten, toteaa International Call -palvelun projektipäällikkö Niko Knuutinen. – Tiukentuneet rahoituskriteerit ja epävarma talous ovat tehneet yrityksistä varovaisempia isojen rahoitushakemusten suhteen.

Savon Yrittäjien IC-kansainvälistymispalvelun yrityksillä on ollut vaihtelevia kokemuksia rahoituksen saamisessa. Jotkut ovat saaneet rahoituspäätöksen nopeasti, osa on joutunut korjaamaan hakemuksia tai saaneet kielteisen päätöksen. Parhaimmillaan päätökset ovat tulleet parissa viikossa, pisimmillään on jouduttu odottamaan useampi kuukausi.

– Noin kolmasosa IC-yrityksistä haki ja sai kuitenkin rahoitusta viime vuonna, Knuutinen kertoo.  – Noin kymmenen palvelun yritystä tekee rahoitushakemuksen alkuvuodesta.

Suora palveluvienti kyykkäsi

Kevään Pk-yritysbarometrissa noin 40 % pohjoissavolaisista pk-yrityksistä tavoittelee kasvua. Tästä huolimatta vientiyritysten osuus on maakunnassa alhaisempi kuin muualla Suomessa. Vientiyritysten määrä on laskenut kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta, ja alueen vientiluvut jäävät lähes kymmenen prosenttiyksikköä kansallisesta keskiarvosta.

– Erityisesti suorien palveluiden vienti on romahtanut viime vuoteen verrattuna ja ulkomailla toimivien yritysten osuus on laskenut peräti 33 prosenttiyksikköä, kertoo kv-asiantuntija Vesa Ylönen. – Onneksi tavaroiden vienti, palkka- ja sopimusvalmistus sekä tytäryritystoiminta ovat hienoisessa kasvussa.

Yksi este yritysten kansainvälistymiselle on alueelta puuttuvat vientimarkkinoiden avaajina toimivat suuryritykset. Pienemmät yritykset kokevat itsenäisen kansainvälistymisen riskialttiiksi.

– Viime vuosina yritykset ovat joutuneet keskeyttämään vientiponnistelunsa hiljaisen kysynnän vuoksi ja keskittymään kotimaahan, arvioi yritysasiantuntija Petri Pakarinen.

Savon Yrittäjien International Call-palvelun kaltaisille kansainvälistymispalveluille on pk-yrityssektorilla kysyntää. Moni yritys harkitsee vientimarkkinoita, mutta toimenpiteitä ei osata lähteä tekemään yksin.

– Ensiaskeleet ovat vaikeimmat ja siksi tukiverkosto on tärkeä. Kun perustyö on tehty, pitkäaikainen vientitoiminta on todennäköisempää, Pakarinen sanoo.

Pohjois-Savon vientiyritykset panostavat kasvuun. Yli puolet barometriin vastanneista vientiyrityksistä saa yli puolet liikevaihdosta ulkomailta. Pienimuotoista vientiä harjoittavien osuus on alhaisempi kuin muualla Suomessa (30 % vs. 52 %). Kansainväliseen liiketoimintaan lähtevät yritykset hakevat pitkäaikaisia markkinoita eivätkä vain yksittäisiä projekteja.

– Markkinoille pääsy vaatii aikaa, eikä sinne mennä hetkellisten mahdollisuuksien perässä, analysoi Ylönen.