Rahoitusoppaan kirjoittanut Pekka Ketola havaitsi ongelman: “Ajatellaan, että tästä ei tule mitään tai että rahoitusta ei kannata edes etsiä”

Yritysten rahoitukseen liittyvät ongelmat ovat olleet viime aikoina esillä muun muassa pankkitilien avaamiseen liittyen. Pitkän linjan yrittäjä Pekka Ketola pureutuu rahoituksen haasteisiin tuoreessa kirjassaan Rahaa! – Rahoitusopas suomalaisille yrittäjille, pienille yrityksille, startupeille & keksijöille (Vastapaino 2024).

– Ennen kaikkea yrityksissä pitäisi kehittää rahoitukseen liittyvää osaamista ja kekseliäisyyttä. Asioita ajatellaan liian yksipuolisesti eikä osata suunnitella, mitä erilaisia vaihtoehtoja rahoituksen saamiseen on, Ketola kiteyttää.

– Se, että jotkin rahoituskanavat kiristyvät, ei tarkoita sitä, etteikö rahoitusta olisi tarjolla. Niitä ei vaan osata hyödyntää. Uusia mahdollisuuksia avautuu viikoittain.

Ylivoimaisesti parhaana rahoituskeinona Ketola pitää yrityksen omien tuotteiden tai palveluiden myyntiä. Niihin liittyen hänellä on ehdotus, joka usein unohdetaan.

– Tuotetta tai palvelua kannattaa alkaa myydä jo ennen kun se on valmis tai tarjolla. Oppia kannattaa ottaa esimerkiksi laskettelukeskuksista, jotka myyvät keväällä ensi talven kausikortteja. Kannustan yrityksiä etupainotteisuuteen silloin kun se on mahdollista.

Kirjailija muistuttaa, että Suomen talouden selkäranka koostuu mikroyrityksistä, jotka muodostavat yli 95 prosenttia kaikista yrityksistä ja työllistävät noin 320 000 ihmistä.

– Näiden yritysten kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen kannalta rahoituksen saaminen on elintärkeää.

Pitkä ura Nokialla

Ketola käytti kirjaprojektiinsa runsaan vuoden. Sen aikana hän kartoitti erilaisia rahoitusmalleja ja käytti hyväkseen myös omaa pitkää kokemustaan. Ketola teki 17 vuoden työuran Nokian tuotekehityksessä. Kun Nokia vuonna 2012 alkoi supistamaan toimintojaan, Ketola päätti siirtyä yrittäjäksi. Hän perusti Ideascout Oy:n, joka on edelleen toiminnassa. Sen lisäksi Ketola on omistajana kahdessa muussa yrityksessä, joista toinen keskittyy teollisen 3D-tulostamisen palveluihin (3DStep Oy).

– Olen kamppaillut samojen asioiden kanssa yrittäjänä vuodesta 2012. Olen ratkaissut ongelmia omien yritysteni ja asiakasyritysten kanssa.

Hän opastaa yrittäjiä miettimään rahoitusta laajemmin kuin pelkästään paikallisella tasolla. Rahallista tukea on tarjolla myös useille eri kohderyhmille.

– Esimerkiksi toiminimiyrittäjille löytyy myös pohjoismaisia ja eurooppalaisia rahoitusratkaisuja. Täsmäryhmille kuten naisyrittäjille, vammaisyrittäjille, maahanmuuttajille ja seksuaalivähemmistöille on tarjolla omia rahoituskanavia, Ketola huomauttaa.

Hän kannustaa yrittäjiä hyödyntämään myös yrityshautomoita, joita löytyy muun muassa oppilaitoksista sekä kaupungeista.

”Yrittäjissä vallitsee lamaannus”

Ketola on yrittäjien kanssa käymissään keskusteluissa huomannut, että viime aikoina yleinen asenneilmapiiri on muuttunut negatiivisemmaksi.

– Tällä hetkellä lamaannus ja pessimismi ovat vallalla. Ajatellaan, että tästä ei tule mitään tai että rahoitusta ei kannata edes etsiä. Yrittäjän ympärillä ei ole välttämättä ihmisiä, jotka kannustaisivat eteenpäin. Mielestäni rahan hankkiminen ei ole suurin ongelma vaan se, että yrittäjän oma mieliala on liian negatiivinen. Sitten on toki niitäkin, jotka porskuttavat sillä asenteella, että rahoitus toteutuu tavalla tai toisella jossain vaiheessa, vaikka ehkä ei juuri nyt.

Erilaisia yritystoiminnan avustuksia ei Ketolan mukaan pidä koskaan pitää kantavana tekijänä. Hyvin mietitty rahoituskokonaisuus koostuu useista eri lähteistä.

– Avustukset eivät ole liiketoiminnan tarkoitus. Rahoitus on hyvä purkaa palasiin ja mietittävä pidemmällä aikavälillä eri kohdissa syntyviä rahoitustarpeita.

Verkostot tärkeässä roolissa

Ketolan omat kokemukset yrittäjänä ovat osoittaneet, että verkostot ovat keskeisessä roolissa myös rahoituksen saamisessa.

– Kaikki perustuu luottamukseen. Kukaan ei anna yritykselle lainaa tai avustusta, jos ei ole luottoa siihen, mitä yritys ja yrittäjä edustaa. Jokaisen yrityksen ympärillä on hyvää tarkoittavia ihmisiä, jotka toivovat ja haluavat, että yritys menestyy. He saattavat tehdä taustalla jotain sellaista, joka avaa ovia. Yrittäjän kannattaa pitää mielessä, millainen voimavara tämä voi olla.

Tärkeäksi kanavaksi Ketola nostaa yhteisöllisen rahoituksen, jollaisia ovat muun muassa joukkorahoituspalvelut ja monelle ehkä tuntemattomampi BUFU-malli (by us for us). Kyseessä on malli, jossa yhteisö tukee voimakkaasti jonkin liiketoiminnan tai arvon toteutumista.

– Yhteisö voi tällaisessa tapauksessa jopa tuottaa tuotteita, jotta yritys voisi myydä niitä. Yksi esimerkki bufu-mallista on Marimekon Pre-loved-brändi, joka on vienyt kierrätyksen asteen pidemmälle.

Viime kädessä myös kulujen minimointi on hyvä tapa rahoittaa yritystä. Ketola kannustaa pohtimaan esimerkiksi investointien kohdistamista käytettyihin laitteisiin. Ketola huomauttaa, että myös yritysten väliset yhteistyömallit, kuten yhteinen markkinointi tai resurssien jakaminen ovat rahanarvoista toimintaa.