Raideinfraa kehittämällä kehittyy aluetalous

Suomen kasvukäytävä on yhdyskuntarakenteeltaan ehein ja vahvin pääkaupunkiseudulta lähtevä vyöhyke. Suomen kasvukäytävä sisältää kiistatta eri vyöhykkeistä eniten aluetalouden potentiaalia.

Suomen kasvua tukevat infrainvestoinnit ovat tällä hetkellä lähellä nollaa. Infrainvestoinnit ovat olleet vähäisiä koko kasvukäytävän varrella. Tämä on hämmästyttävää jo siihenkin nähden, että päärata on maan ylivoimaisesti vilkkain ja ruuhkaisin henkilöliikenteen raideosuus.

Investoinnit vaikuttavat aluetalouteen

Hämeen maakuntahallitus vaatii voimakkaita panostuksia raideinfraan. Infrainvestoinnit vaikuttavat aluetalouteen, eivät pelkästään saavutettavuuteen. Investoinneilla päärataan on vaikutusta myös koko kansantalouden kehitykseen. Infraan panostaminen on aluetalouden kasvun kiihdyttäjänä vähintään yhtä tärkeää kuin arjen saavutettavuus.

Maakuntahallitus toteaa, että juuri näistä syistä pääradan lisäraideinvestointeja tulee ryhtyä välittömästi toteuttamaan.

– Kolmannen raiteen ratalain mukainen suunnittelu Riihimäki-Tampere -välille tulee käynnistää viipymättä. Suunnitteluun perustuen kolmannen raiteen toteuttamisen rahoitus tulee sisällyttää valtion tulo- ja menoarvioon, sanoo Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa.

Maakunnat vaativat investointeja raideyhteyksiin

Pääradan ja siihen liittyvien sivuttaisyhteyksien kehittäminen on oleellista pääradan varren maakuntien ja päärataan kytkeytyvien läntisen Suomen maakuntien kehittymisen ja elinvoiman lisäämisen kannalta. Lisäksi päärataa hyödyntävän läntisen Suomen raideliikenteen kehittäminen on oleellista koko Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittymiselle.

Suomen läntisten alueiden junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja lisäraiteisiin. Matka Tampereelta Helsinkiin tulee voida tehdä tunnissa, samoin kuin matka Porista, Vaasasta, Seinäjoelta ja Jyväskylästä Tampereelle.

Tampere on jo vuosia sitten noussut Suomen toiseksi vahvimmaksi kaupungiksi ja sen asema vahvistuu kaiken aikaa. Muuttoliike Suomen kasvukäytävävyöhykkeellä vahvistuu edelleen. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa työssäkäyntialueiden laajentamisen. Näin linjasivat läntisen Suomen kuuden maakunnan maakuntajohtajat jo elokuussa.

Hämeen maakuntahallitus antoi aiheesta tiukan lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle maanantain 18.12.2017 kokouksessaan.