Rakennusjätteellä kovat kierrätystavoitteet – Kiertotalouden asiantuntija: ” Toimijoiden kiinnostus lisääntynyt, rohkaisen lähtemään kokeiluilla liikkeelle”

Vuonna 2017 hyödyntämisasteen arvioitiin olevan 54 prosentin luokkaa. Jätesäädöspaketissa sanotaan tarkemmin, että niiden kierrätystä, uudelleenkäytön valmistelua ja materiaalin muunlaista hyödyntämistä on lisättävä vähintään 70 prosenttiin. Maantäyttö lasketaan myös hyödyntämiseksi.

Luovia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin kehittävä ja konsultoiva Apila Group edistää hiilidioksidipäästöjen merkittävää vähentämistä rakennusalalla edistämällä kiertotalouden materiaalien hyötykäyttöä. Kontiolahdella sijaitseva yritys edistää muun muassa betonin kaltaisten geopolymeerikomposiittien käyttöä rakennusteollisuudessa. Se kehittää myös digitaalista työkalua, jolla autetaan erilaisia toimijoita hyödyntämään kiertotalousmateriaaleja ja valvomaan tuotantoa.

Apila Groupin toimitusjohtaja ja osaomistaja Mervi Matilainen rohkaisee alan yrityksiä lähtemään kokeiluilla liikkeelle. Kokeilu on halpa testi.

– Kotimaassa pitää ottaa merkittävä loikka, että pääsemme perinteisestä lineaarisesta ajattelusta kiertotalouden suuntaan. Kaikki oikea tekeminen ja konkreettiset kokeilut ovat tervetulleita.

Rakentamiseen on tulossa ohjauskeinoja, joilla tavoitellaan alhaisempaa hiilijalanjälkeä. Tätä voidaan edellyttää myös tarjouskilpailussa.

– Yritys, joka valmistaa betonituotetta, voi lähteä testaamaan kierrätysperäisiä raaka-aineita omissa tuotteissaan jo nykyisillä laitteilla. Kiertotalousratkaisuja kannattaa toisaalta hakea läheltä, täytemateriaalia ei kannata kuljettaa kaukaa. Myös kaupallisesti on tarjolla raaka-aineita, joita voi käyttää; esimerkiksi Nordkalkilla on filleriksi soveltuvia rikastushiekkoja, ja Fatec Oy:n kivihiilen tuhkasta valmistetulla Ecofax-tuotteella voidaan korvata sementtiä.

– Esimerkiksi rakennusteollisuudessa käytetään paljon hiekkaa, joka on luonnonmateriaali. Hiekkaa voi lähteä korvaamaan saman tien, ja kokeilla sen tilalle käyttöön vaikka purkukiviainesta.

Millaisia kiertotaloustuotteita rakentamiseen on jo saatavilla? – ”Nyt on tärkeää lisätä ymmärrystä tarjoamalla läpinäkyvää tietoa”

Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista raaka-aineista. Rakennetun ympäristön osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes.

Apila Groupin tavoitteena on vauhdittaa teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirtojen kustannustehokasta ja materiaaliviisasta hyötykäyttöä tulevaisuuden rakentamisen tuotteissa.

Millaisia kiertotaloustuotteita rakentamiseen on jo saatavilla?

– Kotimaassa kehitetään koko ajan uusia komposiitteja. Aiemmin on kehitetty muun muassa puukiveä, joka sisältää jätepuuta ja betonia. Puu-muovikomposiittien osalta löytyy jo toimittajiakin. Komposiiteissa tuotteen muotoilu on tärkeää, jotta se voitaisiin esimerkiksi murskata käytön jälkeen ja granuloida uudelleenkäyttöön.

– Nyt on tärkeää lisätä ymmärrystä ja tarjota läpinäkyvää tietoa, näin hälvennetään ennakkoluuloja. Kun sanotaan, että tehdään sivuvirroista eli jätteistä rakennusmateriaaleja, ihmiset helposti liittävät tähän jäte-sanaan negaatioita, Mervi Matilainen tietää.

– Suomessa mielenkiintoinen uusi vaihtoehto voisi olla modulaariset ratkaisut. Esimerkiksi maailmalla on esitelty suuria, kevyitä legopalikan näköisiä kappaleita, joista pystytään rakentamaan muun muassa väliseiniä. Ne voidaan myös siis purkaa ja järjestellä uudestaan. Moduulit voisivat toimia esimerkiksi yhteiskäyttötoimistojen väliseinissä. Modulaarisen rakentamisen etuna on, että jopa erilaiset materiaalit voidaan erotella toisistaan paremmin. Materiaalien pitää täyttää tietysti rakentamisen laatuvaatimukset.

Toimijoiden kiinnostus uusiin materiaaleihin, tuotantotekniikoihin ja vaihtoehtoihin on kasvanut

Matilaisen yritys Apila Group konsultoi myös materiaaliviisaiden ratkaisujen löytämisessä.

– Tuotteiden suunnittelua voidaan parantaa niin, että ne noudattavat kiertotaloutta, eli tuotteet olisivat käyttöiältään pidempiä tai kierrätettävissä tai hyödyntäisivät sivuvirtoja. Meillä on omat laboratoriotilat materiaalikehitykseen, ja pystymme tekemään myös prototuotteita valuilla ja 3D-tekniikalla.

Rakennusteollisuuden pitää varmistua turvallisuudesta ja täyttää tuotestandardit.

– Uudet materiaalit tulevat aina vähän villinä korttina, ja niistä täytyy saada käyttökokemuksia. Esimerkiksi geopolymeerikomposiiteilla voidaan saada erilaisia fysikaalisia, visuaalisia ja mekaanisia ominaisuuksia aikaiseksi. Näkisin, että niitä saadaan käyttöön alhaisemman kulutuksen kohteisiin ja ei-kantaviin rakenteisiin jo muutaman vuoden sisään.

Niin sanottu end-of-waste (EOW) menettely tarkoittaa, että materiaali lakkaa olemasta jätettä ja muuttuu tuotteeksi. Tämä edistää uusiomateriaalien käyttöä uusien tuotteiden valmistamisessa. Uusiomateriaalin käyttöä ohjaa lainsäädäntö. Jätelain lisäksi uusiomateriaaleja sääntelee esimerkiksi kemikaalilainsäädännön puolella Reach-asetus.

Matilaisen mukaan rakennusalan toimijoiden kiinnostus uusiin materiaaleihin, tuotantotekniikoihin ja vaihtoehtoihin on kasvanut.

– Tuotelähtöinen lähestyminen kiertotaloudessa on kannattavaa, sillä valmistaja on tällöin jo arvioinut, että tuotteelle on kysyntää. Aiemmin ajattelu oli enemmän sivuvirtalähtöistä, eikä kehitysvaiheessa ollut vielä lopputuotteen markkinaa olemassa. Kun rahanarvoinen idea on jo olemassa, se on helpompi tie kiertotalouteen.

Kiertotalousvalmennusta ja julkinen Materiaalitori.fi

Green Building Council Finland (FIGBC) ry on järjestänyt tänä vuonna Kiertotalousvalmennusta kiinteistö- ja rakennusalalle Sitran tuella ja yhteistyössä pilottiorganisaatioiden kanssa. FIGBC:n hankkeessa etsittiin pilottiorganisaatioiden kanssa uusia ideoita siihen, kuinka kiertotaloutta voidaan toteuttaa heidän pilottihankkeissaan.

Materiaalitori.fi -verkkopalvelussa voi tarjota rakennusosia ja -materiaaleja muille käytettäväksi tai etsiä niitä itselleen. Palvelusta löytyy myös jätteiden kuljetus- ja vastaanottopalveluja sekä asiantuntijapalveluja. Materiaalitori on maksuton, yritysten ja organisaatioiden käyttöön tarkoitettu palvelu.

Lisätietoja: Purkutyöt – opas tekijöille ja teettäjille (YM.fi)

Pääkuva: Erja Jaala, Apila Group, kuvassa Mervi Matilainen, kuva: Heidi Haapalainen, KK-Kuva Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi