YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Raumalainen yritys hakee oikeusteitse kunnalle häätöä tiloistaan pitkän sopimustaistelun jälkeen – ”Tämä on pakko katsoa maaliin asti, koska omat rahat ovat kiinni”
Puteus Yhtiöiden ja Rauman kaupungin väliseen kiistaan ei ole neuvotteluteitse löytynyt ratkaisua. Yrittäjä tarvitsee ratkaisun, koska vuokrasopimuksista puuttuu sote-ulkoistuksia koskevan rajoituslain mukainen irtisanomisehto. Se estää rahoituksen saamisen, koska sopimusten voidaan katsoa olevan mitattömiä.
Raumalainen Puteus Yhtiöt Oy hakee vuokralaiselleen Rauman kaupungille häätöä oikeusteitse tiloista, joissa on toiminut kaupungin palvelukeskus.
Taustalla on pitkään jatkunut ja monipolvinen kiista, joka koskee nyt vuokrasopimusta. Siitä puuttuu sote-rajoituslain mukainen irtisanomisehto, ja näin ollen vuokrasopimuksen voidaan katsoa olevan mitätön.
Vuokrasopimus on tehty vuonna 2015, jolloin Puteus Yhtiöt käytti lunastusoikeutensa Rauman kaupungin kanssa yhteisesti omistamaansa kiinteistöön. Ehtona oli pitkä vuokrasopimus kaupungin kanssa kehitysvammaisten päivätoiminnan järjestämisestä tiloissa.
Väliin tuli remontti, jonka jälkeen tilat luovutettiin kesäkuussa 2016. Vuokrasopimukset tehtiin lokakuussa 2016, mutta sote-rajoituslaki tuli voimaan 1.7.2016, jossa irtisanomisehto velvoitetaan sopimuksiin.
– Kaupungin puolelta ei mainittu rajoituslakia missään vaiheessa. Elimme siinä uskossa, että sopimukset ovat kunnossa. Viime kevääseen asti elettiin rauhassa, mutta pankin kanssa rahoitusneuvotteluissa tämä sote-rajoituslaki tuli esiin, Puteus Yhtiöiden toimitusjohtaja Rami Saarela sanoo.
Irtisanomisehto on rahoituksen ehto
Sote-rajoituslain irtisanomisehdon vaikutus Saarelalle vuokranantajana on merkittävä siksi, että hän on investoinut kiinteistöön yli kuusi miljoonaa euroa. Kiinteistön kehittämiseen tarvittavaa lainaa pankista ei saa, jos takuuna ei ole pitkiä vuokrasopimuksia, joilla laina katettaisiin.
Irtisanomisehto takaa sosiaali- ja terveyshuollon laillisessa järjestämisvastuussa olevalle oikeuden irtisanoa sopimus. Vuonna 2016 irtisanomisaika oli 12 kuukautta vuoden 2019 aikana. Sittemmin lain sanamuodot ovat muuttuneet. Saarelan mukaan tällä hetkellä hyvinvointialueella on mahdollisuus irtisanoa vuokrasopimus vuosien 2024 – 2025 aikana 12 kk:n irtisanomisajalla. Alun perin vuokrasopimukset on tehty kestämään vuosiin 2026 ja 2028 saakka, ja näiden perusteella on rahoitettu koko kehityshanke.
Ilman irtisanomisehtoa sopimus voidaan katsoa olevan mitätön.
– Markkinaehtoisesti toimivalle yritykselle 12 kuukauden irtisanomisajalla sopimus on mahdoton. Tällä hetkellä pisimmät viralliset vuokrasopimuksemme ovat puoli vuotta. Olemme kehittäneet kohdetta, mutta nyt rahoituksen näkökulmasta tilat ovat arvottomia näillä sopimuksilla. Nykyisellä vuokrakertymällä emme pysty hoitamaan kiinteistön ylläpitovelvoitteitamme, Saarela sanoo.
Yrityksen liikevaihto oli viimeisimmällä tilikaudella 1,1 miljoonaa euroa. Saarelan omaisuus on takuuna kiinteistöissä, joten hän jaksaa taistella asiasta loppuun saakka.
– Tämä on pakko katsoa maaliin asti, koska omat rahat ovat kiinni. Se on ollut ehkä kaupungin virkamiehille yllätys.
Irtisanomisehto lyhentää sopimuksia
Myöskään irtisanomisehdon lisääminen uusiin vuokrasopimuksiin ei ole Saarelalle vaihtoehto juuri aikataulusyistä. Ehdon lisääminen nykysopimuksiin myös pienentäisi vuokra-aikaa 2-4 vuotta.
Yrittäjän kannalta on ongelmallista ja vahingollista, että se on rahoittanut huoneistojen hankinnat, tilaremontit ja muita keskeisiä kiinteistönkehityksen toimenpiteitä siinä uskossa, että sopimukset kaupungin kanssa ovat kunnossa.
– Olennaisempaa on kuitenkin se, että kaupunki ei missään vaiheessa liputtanut tällaisen lain voimassaoloa ja sitä minkälaisia rajoitteita se asettaa kaupungin oikeudelle sitoutua sopimuksiin. Asian huolellinen ja virheetön hoitaminen olisi johtanut aivan erilaisiin sopimusehtoihin tuolloin vuonna 2016 tai mahdollisesti kokonaan estänyt näiden sopimusten synnyn. Vahinko on jo tapahtunut eikä se korjaannu enää lisäämällä irtisanomisehto nykyisiin sopimuksiin, jotka ovat lain silmissä mitättömät.
Vahingonkorvausvaatimus seuraa perässä
Oikeudenkäynnin lopputuloksena Saarela ei tietenkään toivo, että tilat jäisivät tyhjilleen. Jatkon kannalta Puteus Yhtiöt toivoo, että se voisi solmia pitkät sopimukset uuden sote-hyvinvointialueen kanssa.
– Kanteen hyväksynnällä haetaan ensisijaisesti tuomioistuimen kantaa siihen, että vuokrasopimukset ovat mitättömiä ja että tämä on seurausta kaupungin laiminlyönnistä rajoituslain noudattamisessa. Tästä lankeaa arviomme mukaan melko suoraviivaisesti myös vahingonkorvausvelvollisuus, Saarela sanoo.
Puteus Yhtiöt ei ole vielä määritellyt vahingonkorvausvaatimustaan, sillä koituneen vahingon laajuus ei ole tiedossa.
Kaupungilla eri näkemys
Rauman kaupungin kiinteistöpäällikkö Lauri Sillanpää myöntää, että sopimuksista puuttuu rajoituslain mukainen irtisanomisehto. Kaupungin näkemyksen mukaan on kuitenkin epäselvää, voidaanko sopimusta katsoa mitättömäksi.
– Rajoituslaki on muuttunut monta kertaa ja sanamuodot ovat erilaisia. Vanha vuokrasopimus olisi jatkunut toistaiseksi voimassaolevana. Vuokranantaja on lähettänyt meille laskuja, jotka me olemme maksaneet. Olettama on siis, että tehty sopimus on voimassa, Sillanpää sanoo.
Osapuolet ovat käyneet neuvotteluita, mutta eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen.
Saarelan mukaan kaikki kivet on käännetty, mutta koska asiaan ei ole löydetty ratkaisua, oikeudenkäynti on ainoa tie.
Elina Hakola
elina.hakola@yrittajat.fi