Ravintola-alan yrittäjä ihastui marokkolaisiin mattoihin ja vaihtoi bisneksensä niihin – ”Yksi mattopino voi olla kymmenientuhansien arvoinen”

Matti Vilhusen ja marokkolaisten mattojen tarina alkoi Atlasvuoristosta vuonna 2018. Silloinen ravintola-alan yrittäjä Vilhunen kalusti erästä tapahtumatilaa, jonne halusi marokkolaiset käsintehdyt mosaiikkipöydät. Siispä hän lähti Marokkoon asti ostamaan niitä.

Maa oli Vilhuselle jo jossain määrin tuttu, sillä hän tunsi ravintola-alalta useita marokkolaisia, ja lisäksi hän oli vieraillut Rabatissa kerran aikaisemmin.

Tuolloin suosittua Rupla-ravintolaa Helsingissä pyörittänyt Vilhunen siis löysi itsensä Atlasvuoriston Khemissetin kylän viikoittaisilta mattomarkkinoilta, jonne hän oli lähtenyt kaveriporukan kanssa puhtaasta mielenkiinnosta.

– Aikaisin tiistaiaamuna sullouduimme autoon ja lähdimme markkinoille. Siellä oli kylmä, sillä paikka sijaitsi korkealla merenpinnan yläpuolella. Ison markkinapellon keskellä oli kivirakennelma, jonne mattomyyjät oli keskitetty, Vilhunen kuvailee.

Myyjät olivat vuoriston berberinaisia, jotka kauppasivat yhteisössä tehtyjä perinnemattoja. Kaveriporukka innostui ostamaan mattoja, ja kun käteinen loppui, he kävivät nostamassa sitä lisää läheisen kylän ainoasta automaatista.

– Saimme hevoskyydin takaisin markkinoille, meno oli ihan keskiaikaista, Vilhunen naurahtaa.

– Sana oli kiertänyt, että jotkut turistit ostavat täällä mattoja, ja niinpä ympärillemme tuli hirveä määrä yleisöä ja myyjiä. 

Alakerran Siwan kassakin kiinnostui

Vilhunen osti markkinoilta pinon mattoja ja toi ne sekä mosaiikkipöydät Suomeen marokkolaisen tuttavansa pakettiautolla paria kuukautta myöhemmin. 

Hän säilytti mattopinoa asunnossaan töölöläisessä kimppakämpässä.

– Laitoin niistä Instagramiin jonkun stoorin. Yhtäkkiä siskoni kaverit halusivat ostaa niitä, samoin alakerran Siwan kassa, Vilhunen nauraa.

Matoista oltiin yllättävän kiinnostuneita, ja ne menivät nopeasti kaupaksi netin Tori-palvelussa. Tuolloin Vilhunen ajatteli mattojen myynnin jäävän siihen kertaan. 

Hän oli pyörittänyt viisi vuotta Rupla-ravintolaa, joka jouduttiin lopulta hakemaan konkurssiin koronan takia. Sitten hän haki palkkatöitä ja pääsi Kelan viestintäosastolle.

– Jouluna 2020 minulla oli jotenkin tylsää, ja siskoni oli nähnyt somessa marokkolaisen kaverini Yassinen online-kaupan. Kysyin Yassinelta, onko hänellä jälleenmyyntihintoja, jos tilaan useamman maton.

Yassine lähetti Vilhuselle kuvia matoista, ja hän tilasi niitä kuutisen kappaletta. Matot tekivät heti kauppansa. Sen jälkeen Vilhunen aloitti mattobisneksen.

– Perustin osakeyhtiön huhtikuussa 2021. Olin vielä vuoden palkkatöissä, mutta kaksi vuotta sitten jätin ne, ja siitä asti olen tehnyt pelkästään tätä.

Ensin Vilhusen yritys MattoMatti avasi show roomin Töölöön, mutta tilan käytyä pieneksi muutti Arabianrantaan.

Vapaat työolot

Marokkolaiset matot ovat kannattava bisnes. Vilhusen myymien mattojen hinnat vaihtelevat muutamista satasista kymppitonniin. MattoMatin liikevaihto oli viime vuonna 340 000 euroa, ja tänä vuonna Vilhunen uskoo sen nousevan vähintään 500 000 euroon.

Nyt Vilhusella on Suomessa yksi täysipäiväinen työntekijä ja kolme osa-aikaista. Marokossa hänellä on alihankintana yksi täysipäiväinen työntekijä ja useita osa-aikaisia.

Matot ovat pohjoisafrikkalaisen alkuperäiskansan berberien kansanperinnettä. Ne ovat vuoristolampaanvillasta käsin solmittuja, ja toisinaan värjätty kasvi- tai muilla luonnonväreillä. Lisäksi Vilhunen tuo myyntiin myös boucherouit-mattoja, jotka ovat erilaisista kankaista tehtyjä värikkäitä räsymattoja. Vilhusella on mattojen toimittajia eri kylissä, ja lisäksi omia solmijoita parissa kylässä. Matot tuodaan Suomeen lento- tai laivarahtina. 

Vilhusen mukaan varsinkin vanhemmat matontekijät ovat yllättyneitä siitä, että Euroopassa joku haluaa perinteisen berberimaton kotiinsa.

– Jos menee vuoristokyliin matontekijänaisten ja perheiden koteihin, on enemmänkin poikkeus kuin sääntö, että jollakulla olisi berberimatto. Ennemmin ajatellaan, että muovi on kyllä kätevää, kun sen saa helposti lakaistua. He toimivat helppouden ehdoilla.

Tulevaisuudessa Vilhunen haluaisi perustaa Marokkoon oman tuotantotilan mattojen solmijoille. Hän tahtoisi, että Marokon-pään tuotantoketju olisi selkeämpi. 

– Että tekijöillä olisi mahdollisimman hyvät työolot, ja pääsisin tutustumaan heihin. Siinä on omat haasteensa, sillä berbereillä on suhteellisen hierarkkinen yhteisö. 

Vilhunen vierailee säännöllisesti Marokossa seuraamassa mattojen valmistusprosessia. Tänä vuonna hän kävi Khenifran alueella.

– Emme sanoneet, keitä olemme, sillä halusimme saada työoloista totuudenmukaisen kuvan. Se oli todella vapaata, onnellisen oloista elämää. Siellä käy paljon vieraita, ja töiden määrä sekä aikataulut määritellään itse.

Kelpaa myös Kardashianeille

Vilhunen miettii, että mattojen teettäminen esimerkiksi Intiassa olisi edullisempaa, mutta silloin matot kadottaisivat jotain olemuksestaan. Ne ovat vuosisatainen perinne, ja tehty sopivaksi paimentolaiselämäntapaan. Ne ovat lämmittäneet talvisin kylmässä vuoristossa, niillä voi istua ja nukkua, ja ne on helppo kääriä mukaan, kun leiri muuttaa.

– Berberimatot ovat osa alkuperäiskulttuuria. Vaikka esimerkiksi Intiassa tehtäisiin samanlaisia, niistä katoaisi jotakin, rosoisuus, aitous. 

Matot ovat berberinaisille keino ilmaista itseään. 

– Vielä 50 vuotta sitten matoissa ei ollut mitään ulkoisen maailman vaikutteita. On todella kiehtovaa, mistä se itseilmaisun taito tulee satojen vuosien ajan. 120 vuotta vanha matto on taideteos, Vilhunen sanoo.

– Edelleenkään parhaat designit eivät aina tule graafikon pöydältä, vaan siitä, että antaa solmijoille vapaat kädet tehdä, mitä mieleen tulee.

Tulevaisuudessa kansainvälistyminen ja repertuaarin laajentaminen kiinnostavat Vilhusta. Tavoite on kasvattaa bisnes Ruotsiin ja Tanskaan sekä laajentaa tuoteryhmiä isompiin sisustuskokonaisuuksiin.

– Esimerkiksi marokkolaiset malja-altaat ovat olleet aika suosittuja. Ruotsissa näkee jo marokkolaisia laattapöytiä, joten ehkä niistä tulee trendi Suomessakin.

Matot ovat kuitenkin MattoMatin kärkituote tulevaisuudessakin.

– Matto on mielestäni paras tuote. Se menee pieneen tilaan, ja silti yksi mattopino voi olla kymmenientuhansien arvoinen.

Jos marokkolaiset matot trendaavat pohjoismaisen keskiluokan parissa, ne näyttävät tekevän samoin myös Los Angelesin superrikkaiden kesken. 

– Oltiin Marokossa eräässä kylässä, jossa tehdään kaikkein kalleimpia marokkolaisia mattoja. Yhteyshenkilömme siellä toimitti mattoja myös amerikkalais-marokkolaiselle jälleenmyyjäpariskunnalle, Vilhunen kertoo.

Pariskunta oli saanut tilauksia itse Kardashianin tosi-tv-klaanilta.

– Ilmeisesti Kim oli tilannut ensin ja Khloé perässä. Yhteyshenkilömme päivitteli, miten saa sunnuntaina, pyhäpäivänä tarpeeksi porukkaa pesemään niin perhanan isoa mattoa.

– Huvitti, että naiset keskellä ei mitään tekevät mattoja maailman huippujulkkiksille.

MattoMatista kertoi ensin Helsingin Uutiset.