Ravintolatuen laskutapa kummastuttaa – Terassiravintolaa pyörittävä sesonkiyrittäjä: ”Tuki on meille nolla euroa”

Suomen Yrittäjiin on tullut tukimallista kritiikkiä ravintoloitsijoilta, ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on vienyt tätä eteenpäin ministeriön johtoon. Ravintolatukimalli saattaa vielä muuttua alkuperäisestä. Helsingin Sanomien mukaan keskusta vaatii, että jakoperusteita vielä tarkistetaan poliittisesti ennen kuin hallituksen on määrä päättää esityksestä perjantaina.

– Kritiikki kohdistuu erityisesti muutamaan asiaan: tuen tasoon, joka koetaan riittämättömäksi, vertailuajankohtaan, joka koetaan vääräksi, ja siihen, että saadut kehittämistuet vähentävät ravintolatukea ja hidastavat sen saantia. Nämä kaikki ovat perusteltuja viestejä.

– Lisäksi isot yritykset ovat harmissaan siitä, että tukimalli suosii pieniä yrityksiä. Itse pidän pienten suosimista perusteltuna, koska isoille on tarjolla muitakin tuki- ja rahoitusmuotoja, ja niillä on yleensä vahvempi neuvotteluasema suhteessa omaan arvo- ja palveluketjuunsa, toteaa Pentikäinen.

Ravintolatuen määrästä vähennetään mahdolliset ELY-keskukselta tai Business Finlandilta saadut koronaepidemiaan perustuvat tuet. Ravintolayrittäjä on voinut saada esimerkiksi Business Finlandin 100 000 euron tuen, jonka turvin hän kehittää uutta liiketoimintaa pitkällä ajanjaksolla ja työllistää alihankkijoita. Mahdollisista tuloistakaan ei tiedä vielä moniin kuukausiin. Osa yrittäjistä ihmettelee, miksi nämä eri asioihin suunnatut tuet nyt vaikuttavat toisiinsa tukea vähentävästi.

– Tuntuu, että nyt ne, jotka saivat Business Finlandin avustuksen, joutuvat kärsimään kehittämistuista nousseen myrskyn seurauksista. Nyt valtio yrittää korjata Business Finlandin tuissa tekemäänsä virhettä, kummastelee 4 vuodenaikaa -ravintolan ravintoloitsija Yoni Ichtertz.

4 vuodenaikaa -ravintola toimii Tampereen kauppahallissa. Ichtertz on osakkaana myös toisessa ravintolassa ja pitopalveluyhtiössa. Kauppahallin ravintola Oy haki ja sai Business Finlandin 10 000 euron avustuksen, ja heillä on mahdollista hakea isompaa kehittämisrahaa toteuttamiseen myöhäisemmässä vaiheessa.

Kuukaudet erilaisia – ”Miksi verrataan hiljaiseen tammikuuhun?”

Kokonaisuudessaan Ichtertz toteaa tuesta, ettei se tässä tilanteessa hirveästi lohduta.

– Olemme olleet kiinni jo yli kuusi viikkoa. Ei tämmöisillä avuilla tästä nousta. Miksi huhtikuuta verrataan tammikuuhun, nämä ovat erilaiset kuukaudet? Miksi ei verrata esimerkiksi viime vuoden huhtikuuhun? hän kysyy.

Tammikuu on ravintola-alalla yleisesti vuoden hiljaisin kuukausi. Palkkatuen suuruuden hän kokee melko pieneksi.

– Minun isoin kysymykseni on se, millaiset rajoitukset ravintoloille tulee, kun kesäkuussa saamme avata. Ravintolani on bistrotyylinen, joissa istutaan pitkissä pöydissä. Meidän pitää päästä tiettyyn asiakasmäärään päivittäin, että pystyn maksamaan kiinteät kulut ja palkat. Jos ihmisten välissä pitää olla turvavälit, puolet asiakaspaikoista tippuu, mutta kiinteät kulut ovat samat.

Ravintoloitsija Yoni Ichtertz toivoo yksityiskohtia mahdollisimman pian, yrittäjillä pitää olla aikaa organisoida uudelleen avaaminen. 4 vuodenaikaa on myynyt koronaviikkoina take away -ruokaa perjantaisin ja lauantaisin ennakkomyyntiperiaatteella.

SY: ”Olisi tärkeää, että hallitus linjaa kaikkia yrityksiä koskevasta yleis- tai kriisituesta pian”

SY:n Pentikäinen muistuttaa, että asiaan voi vaikuttaa vielä eduskuntakäsittelyn aikana. Kannattaa olla yhteydessä omaan kansanedustajaan tältä osin.

– TEM on kertonut meille omat perusteltunsa. Esimerkiksi vertailuajankohdan osalta ministeriö toteaa, että alalla perustetaan ja lopetetaan paljon yrityksiä, ja niiden myynnissä voi olla vuosien välillä isojakin muutoksia. Siksi halutaan käyttää tuoreimpia lukuja. Pitää kuitenkin ymmärtää, että ravintoloiden sesongit vaihtelevat ja alkuvuosi on monelle vuoden hiljaisinta aikaa.

Yrittäjäjärjestö pitää erittäin tärkeänä, että hallitus linjaa mahdollisimman pian kaikkia yrityksiä koskevasta yleis- tai kriisituesta.

Kesäsesonkiin painottuvan kahvilan pitäjä suhtautuu tukeen kaksijakoisesti

Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsevan Kahvila Majurskan yrittäjä Arja Ylä-Outinen moittii hiukan sitä, että ravintolatuen lanseeraamiseen meni näin kauan, normaali liiketoiminta on ollut kiinni jo kuusi viikkoa. Ylä-Outinen odottaa malttamattomana tietoa, millaisin rajoituksin voidaan avata.

– Kauanko aikaa vielä kuluu, että tukia maksetaan tilille? Olin ajatellut, että lopputulema olisi pikkuisen hedelmällisempi. Ymmärrän sen, että moni muukin ala on kärsinyt, ja tätä laskua maksetaan vuosikaudet.

Kahvila Majurskassa alkaa tavallisesti toukokuussa myynti kiihtyä, ja juhannuksesta ”mennään eteenpäin täyttä laukkaa”. Tänä vuonna tammi-helmikuu olivat poikkeukselliset oikein vilkkaita.

– En ymmärrä, miksi myynnin menetystä koronan ajalta verrataan tammi-helmikuuhun, miksi ei verrata maalis-toukokuuhun edellisvuodelta.

Kahvilassa on kolme ympärivuotista työntekijää, ja kesällä parikymmentä työntekijää. Ylä-Outinen on hakenut ely-keskuksen kehittämisrahaa tilanneanalyysiä varten, vielä ei ole tullut päätöstä.

– Päättäjät ovat katsoneet ravintoloiden tilannetta kapean putken läpi tukea tehdessään. Tämä kesä on osittain jo menetetty, sillä kesätapahtumat on peruttu. Sesonkiyrittäjät maksavat tästä vielä lisälaskua.

Prinsessa Armaada terassiravintolaa ja kesähotelli Karelia-parkia Lappeenrannassa pyörittävä Juha Nalli kertoo heidän liikevaihtonsa pienenevän puoleen, ellei enemmänkin.

– Todennäköisesti joudumme kesähotellin pitämään kesäkuun kiinni, ja heinä-elokuun tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä varauksia on vain muutama. Ravintolatuki on meille nolla euroa, Juha Nalli harmittelee.

Nallin yrityksessä ei tammi-helmikuussa ole muita työntekijöitä kuin omistajat. Kesäaikana Armpa Oy:llä on reilut 30 työntekijää töissä.

Ravintolahyvitys suoritetaan yrityksille pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Osalle yrityksiä, kuten muita tukia hakeneille yrityksille, hyvitys myönnetään hakemuksesta. Tuen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus.

Kuva: UHMA Oy

Juttua päivitetty 7.5 klo16.23: Helsingin Sanomien tieto, että keskusta vaatii jakoperusteiden tarkistamista.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi