Ravintolayrittäjä pöyristyi TE-toimiston vastauksesta: Kun ulkomaalaista ei saa palkata, lounasta ei tarjoilla – Monen työnhakijan tie tyssää tarveharkintaan 

Neljää georgialaista ravintolaa pyörittävä Sini Salminen on yksi niistä lukuisista ravintola-alan yrittäjistä, jotka kärsivät hitaasta ja hankalasta ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessista.

– Tähän asti olemme saaneet salihenkilöstön Suomen työmarkkinoilta. Se on ollut tärkeää, jotta olemme voineet palvella asiakkaitamme suomen kielellä. Nyt suomalaisia ei enää löydy, Salminen kiteyttää.

Salminen avasi ensimmäisen Rioni-ravintolan vuonna 2018 Espooseen. Sen jälkeen ketju on laajentunut Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle.

Äskettäin Helsingin ravintolaan käveli sisään georgialainen työnhakija. Palkkaaminen ei kuitenkaan onnistunut, sillä henkilö sai kielteisen työlupapäätöksen.

– TE-toimisto vetosi siihen, että työttömiä työnhakijoita on saatavilla Suomesta eikä tarjoilijalta voida edellyttää sellaisia erityisominaisuuksia, ettemme voisi palkata ketään Suomesta. Lisäksi päätöksessä kirjoitettiin, ettei yhden yrityksen tilanteen perusteella voida puhua koko alan työvoimapulasta, Salminen kertoo epäuskoisena.

“Suomalaisia ammattitarjoilijoita ei ole käytännössä lainkaan saatavilla.”

Sini Salminen

Tosiasia kuitenkin on, ettei tarjoilijoita tällä hetkellä juurikaan löydy. Salminen on haastatellut vain satunnaisia suomalaisia työnhakijoita.

– Hyvin usein käy niin, että kun olemme sopineet haastattelusta jonkun kanssa, kyseinen henkilö ei tule paikalle. Suomalaisia vakituista työvoimaa ja ammattitarjoilijoita ei ole käytännössä lainkaan saatavilla. Työvoimapulan takia joudun pitämään Espoon ja Helsingin ravintolat kiinni maanantaisin, jolloin lounasta ei voi niissä tarjoilla.

Mutkikas työlupaprosessi

Maahanmuuttaja voi saada Suomesta rajoittamattoman työoikeuden, jos hänellä on perheside Suomen kansalaisen kanssa. Rajoitetun työoikeuden voi saada opiskelupaikan perusteella. Vain työn takia Suomeen tuleva voi kuitenkin saada työluvan tietylle alalle, eli hän ei voi tehdä töitä tämän alan ulkopuolella.

Salminen pitää nykyisiä työlupakäytäntöjä ja prosessin hitautta merkittävänä liiketoiminnan kasvun rajoitteena.

– Äskettäin kolme kokkiamme sai yhden vuoden jatkoluvan, kun neljäs samoilla työehdoilla töitä tekevä sai neljän vuoden jatkoluvan. Kaiken lisäksi työlupahakemusten käsittely kestää tällä hetkellä keskimäärin 2-3 kuukautta, se ei paljon auta, kun työntekijöitä tarvitaan nyt. Tämä rajoittaa yrityksemme kasvua ja laajentumista.

Parhaillaan Salminen rekrytoi työntekijöitä paikallisesti Georgiassa. Rekrytointikampanja on tuottanut tulosta. Työntekijät ovat odottamassa päätöstä Suomessa.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä yhtyy yrittäjän huoleen. 

– Ravintola-alalla on parhaillaan kova pula työvoimasta. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan ravintola-alan työvoimatilanne on vuoden aikana muuttunut selvästi. Nyt ammatin työntekijöistä on pulaa ympäri Suomea.

Mäkelän mukaan oleskelulupajärjestelmä rakentuu nykyisellään liikaa etukäteen selvittämiseen. 

– Tämä aiheuttaa viivästystä lupaprosesseihin ja johtaa siihen, ettei työnantajan tai alan vaihtaminen ole helppoa. Ulkomaalaisen työvoiman osalta pitäisi siirtyä enemmän raskaasta ennakkoselvityksestä jälkivalvontaan. Maahantuloa pitää nopeuttaa ja sujuvoittaa.

Ravintola-alan tarveharkinta pysyy voimasssa

Työvoiman saatavuusharkinnasta on käyty poliittista kädenvääntöä jo vuosia. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytännössä sitä, että työntekijän oleskelulupa voidaan myöntää EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle ainoastaan siinä tapauksessa, että tehtävään ei ole saatavilla tekijöitä Suomen tai muiden unionin jäsenmaiden työmarkkinoilta.

– Saatavuusharkinta on turha pullonkaula EU:n ulkopuolisen työvoiman saannille. Jos suomalainen työnantaja on löytänyt sopivan ulkomaalaisen työntekijän, viranomaisen ei pitäisi estää työsuhteen syntymistä. Työnantaja itse tietää viranomaista paremmin, millaista työvoimaa tarvitsee. Työsuhteen ehdot ovat ulkomaalaisille ja suomalaisille joka tapauksessa samat. Saatavuusharkinta myös viivästyttää oleskelulupahakemusten käsittelyä, Albert Mäkelä sanoo.

“Saatavuusharkinta on turha pullonkaula EU:n ulkopuolisen työvoiman saannille.”

Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät

Toinen kädenväännön kohde liittyy tarveharkintaan, jonka koetaan pahentavan työvoimapulaa useilla aloilla. ELY-keskus tekee puolivuosittain linjauksen siitä, millä aloilla tarvitaan tarveharkintaa. Tällä hetkellä tarveharkinta on poistettu muun muassa siivoojilta ja terveydenhoitoalan työntekijöiltä, koska näille aloille ei löydy tarpeeksi työvoimaa Suomesta. Tammikuussa ELY teki tuoreimman linjauksensa, jonka mukaan ravintola-alan tarveharkinta pysyy voimassa.

Sini Salminen pitää ratkaisua käsittämättömänä.

– Ravintola-alalta on korona-aikana siirrytty muihin töihin. ELY-keskus perusteli päätöstä sillä, että kun päätös tehtiin, koronarajoitukset olivat vielä päällä eikä päätös liittynyt varsinaisesti työvoimapulaan, hän sanoo.

ELY-keskuksen linjaukset eivät varsinaisesti sido TE-toimistoa tarveharkinnassa, mutta käytännössä niitä seurataan varsin tarkasti. Viime viikolla keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) ja kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen vaativat tarveharkinnasta luopumista.

”Erityisesti ravintoloiden ja palveluelinkeinojen tilanne oli haastava koronakriisin aikana. Nyt olisi raivattava tilaa liiketoiminnan pyörittämiselle kaikin mahdollisin keinoin. Työntekijäpula vaivasi alaa jo ennen koronaa. Korona sai monet vaihtamaan alaa”, edustajat perustelevat yhteisessä tiedotteessaan.

”On vaikea käsittää, miksi ulkopuolisilla pitäisi olla veto-oikeus tähän työsuhteeseen, jossa muuten tietenkin noudatetaan täysin Suomen lakia ja työehtosopimuksia. Saatavuusharkinta on haitallinen jäänne tunkkaiselta suljetun talouden ajalta”, tiedotteessa jatketaan.

Näin laki sanoo työnteko-oikeudesta

Lain mukaan ulkomaalaisten työnteko-oikeus Suomessa määräytyy kansalaisuuden mukaan. Niin sanottujen kolmansien maiden kansalaiset tarvitsevat työntekoa varten yleensä joko työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan. 

Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työnteko-oikeus. Jos työntekijällä ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa tai hänen työnteko-oikeutensa on rajoitettu koskemaan toisella alalla työskentelyä, työnantaja ei voi ottaa häntä palvelukseensa.

Työntekijän oleskelulupa myönnetään ammattialakohtaisesti, ja joissakin tapauksissa lupa voidaan rajoittaa koskemaan työntekoa vain tietyn työnantajan palveluksessa tietyllä ammattialalla. Kyseiset alat on mainittu työntekijän oleskelulupakortissa. Jos kortissa on mainittu yrityksen nimi, ulkomaalainen voi työskennellä ainoastaan tämän työnantajan palveluksessa.

Työnantajan pitää tehdä ilmoitus ulkomaalaisesta työntekijästä, kun työnantaja palkkaa työntekijän, joka ei ole EU/ETA-maan tai Sveitsin kansalainen.