Ravintoloiden asteittaisen avaamisen malli kohtuullinen, mutta kysymyksiä jää auki – SY:n Makkula: “Ei saa luoda perusteetonta byrokratiaa”

Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa peruspalveluministeri Krista Kiuru esitteli asteittaisen avaamisen reunaehtoja. Väliaikainen asetus tartuntatautilakiin on voimassa lokakuun loppuun, mutta ministeri Kiuru painotti, että nopeatkin muutokset suuntaan ja toiseen ovat mahdollisia, kun valtiovalta näkee, missä kehitystarpeita on.

Seuraavia askelia arvioidaan noin kahden viikon välein, seuraavan kerran mahdollisesti jo ennen juhannusta.

Velvollisuuksia ravintoloitsijoille

Ravitsemisliikkeille tulee yleiset velvollisuudet hygieniasta sekä näkyvä mahdollisuus käsienpesuun sekä desinfiointiin. Ravintoloilla on myös velvollisuus järjestää tilansa ja kalusteensa niin, että virus ei pääse leviämään. Ruuhkaa tai tungosta ei saa syntyä.

Ravintoloissa saa olla jatkossa vain puolet aikaisemmin sallitusta asiakasmäärästä, jotta etäisyyden pitäminen on mahdollista. Ulkoterasseja rajoitus ei koske.

– Ravintoloille asetettu yleinen velvollisuus on nähdäkseni riittävä eikä sen lisäksi enää pitäisi rajoittaa asiakaspaikkoja tiukasti puoleen normaalista, koska jokainen ravintola on erilainen. Joustavat säännöt toimivat paremmin kuin yhden luvun tuijottaminen. Lisäksi näin voidaan ottaa huomioon paremmin myös ravintoloiden kannattavuuteen ja kustannuksiin liittyvät asiat, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

– On myös varmistettava se, että ravintolat saavat myös kompensaatiota, kun niiden toimintaa rajoitetaan normaalitilanteeseen nähden, Makkula jatkaa.

Ravintoloitsijat vastaavat itse suunnittelusta

Asiakkaille tulee näkyvästi ilmoittaa, että oireisena ei saa tulla ravitsemusliikkeeseen. Ravintoloissa tulee istua omissa pöydissä, mutta pöytiintarjoilupakkoa ei ole. Itse aterian annostelu buffet-pöydästä ei kuitenkaan ole mahdollista.

Ravintoloitsijoiden tulee tehdä itse suunnitelma ja edellytys ohjeistuksen mukaiselle toiminnalle.

– Ravintoloitsijoiden tulee itse vastata kysymyksiin. Isoilla ja pienillä toimijoilla ei voi olla samoja ohjeistuksia. Asiakaspaikkarajoituksista on pidettävä huolta, Sosiaali- ja terveysministeriön hallintoneuvos Ismo Tuominen sanoo.

Makkulan ensituntuma kokonaisuudesta on kohtuullinen ja omavalvontaan luottaminen on hyvä asia.

– Hieman epäselväksi jäi toistaiseksi se, mitä edellytettävältä omavalvontasuunnitelmalta vaaditaan. Tässä ei saa luoda perusteetonta byrokratiaa; paperien laatiminen juuri jollakin tietyllä tavalla ei ole olennaista, vaan se, että ravintolayrittäjät ja asiakkaat yhdessä toimivat järkevästi niin, että koronatilanne otetaan puolin ja toisin huomioon. Sinänsä on hyvä, että kukin ravintola omalta kohdaltaan pohtii, mitä toimenpiteitä nyt tehdyt linjaukset kultakin ravintolalta edellyttävät, Makkula pohtii.

Vastuullisuutta kaikilta

Ministeri Kiuru ja virkamiehet peräänkuuluttavat nyt vastuullisuutta sekä ravintoloitsijoilta että asiakkailta. Aluevalvontavirasto valvoo säädösten toteutumista ja saa tarvittaessa poliisilta virka-apua. Rangaistukset laiminlyönneistä ovat mahdollisia.

– Rangaistus on enintään yksi kuukausi. Nyt seurataan ja arvioidaan. On huolehdittava, että pelisäännöt pitävät, ministeri Kiuru sanoo.

Kysymyksiä herätti muun muassa se, mitä tapahtuu, jos yksittäiset ravintoloitsijat eivät noudata sääntöjä. Kärsiikö silloin koko ala?

– Lähtökohtana on oltava luottamus siihen, että ravitsemisliikkeet haluavat avata hallitusti ja turvallisesti. Luotamme vastuullisuuteen. Jos itsesääntely ei johda toivottuun tulokseen, toimivallassamme on puuttua tilanteeseen. Koronatilanteessa ei ole mahdollisuutta vapaamatkustamiseen. Se voi maksaa jonkun terveyden tai hengen. Sitoudumme yhteisiin pelisääntöihin, Kiuru vastaa.

Makkulan mukaan ihmisten järkeen pitää luottaa sekä mahdollistaa se, että kukin ravintola voi tehdä juuri siihen ravintolaan sopivat toimenpiteet hygienian varmistamiseksi ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

– Tärkeää on myös, että jos yksittäiset toimijat eivät noudata säännöksiä, tästä ei saa koitua haittaa koko toimialalle ja oikein toimiville yrittäjille. Lisäksi harkitsisin vielä sitä, että anniskelu voitaisiin lopettaa vasta klo 23, hän sanoo.

Avoimia kysymyksiä

Aluksi kaikki säännöt koskevat yhtä lailla kaikkia, mutta laki sallii alueellisten rajoitusten tarkastelun ja rajoitusten lieventämisen.

– On tärkeää muistaa, että tauti elää ryppäittäin. Isokin tautiketju voi tarttua ravintolasta missä päin Suomea tahansa, Kiuru muistuttaa.

Avoimia kysymyksiä tiedotustilaisuudesta jäi esimerkiksi elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Kiuru ei vastannut muun muassa pienpanimoiden mahdollisuuteen myydä tuotteitaan kuluttajille tai ravintoloiden mahdollisuutta myydä viiniä ulos. Kiuru käsitteli ainoastaan tartuntatautilakiin liittyviä kysymyksiä.

– Vaikka nyt on pohdittu sitä, miten ravintolat voidaan turvallisesti avata, on pohdittava asiaa myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Esimerkiksi väliaikainen mahdollisuus mietojen alkoholijuomien ulosmyyntiin pitäisi nyt sallia, Makkula sanoo.

Kiurun mukaan asia on muiden ministereiden, eli Viisikon, asialistalla.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi