Ravintoloitsija peräänkuuluttaa joustoa: ”Nollatuntisopimusten rajoittaminen sitoisi kädet”

– Jos työllisyyttä halutaan parantaa, ei erilaisten työaikamuotojen käyttöä tule rajoittaa, Suomen Yrittäjät toteaa nollatuntisopimuksia koskevasta lakiesityksestä.

Hallituksen nollatuntisopimuksia koskevalla esityksellä rajoitettaisiin niin kutsutun vaihtelevan työaikaehdon käyttöä sekä säädettäisiin tällaisella sopimuksella työskentelevän työntekijän oikeudesta sairausajan sekä irtisanomisajan palkkaan.

– Nollatuntisopimusten rajoittaminen sitoisi ravintolayrittäjän kädet aika pitkälle. Tällainen sääntely nostaa kulurakennetta, ja näkyy asiakaspalvelun joustavuudessa, Pet Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja Petra Granqvist sanoo.

Erityyppisillä ravintoloilla on erilaiset tarpeet

Granqvistilla on kaksi ravintolaa: Kummisetä a’la carte -iltaravintola Kuopiossa ja Bollis Bar & Bistro Helsingissä. Hänen yrityksessään on aiemmin ollut käytössä nollasopimuksia, tällä hetkellä pienimmän tuntimäärän sopimukset ovat 4-viikkotuntia takaavat sopimukset. Erityyppisillä ravintoloilla on erilaiset tarpeet.

– Kuopiossa käytämme enimmäkseen vakituista työvoimaa, jotta saamme pidettyä tasokkaan henkilökunnan. Bolliksessa perushenkilökunta on omilla kirjoilla, ja käytämme vuokratyöntekijöitä sesonkiaikoihin.

– Pieniä tuntimääriä tekevät ovat lähinnä opiskelijoita. Olemme pyrkineet takaamaan tunteja jokaiselle. Tämä auttaa henkilöstön sitouttamisessa ja työtyytyväisyydessä.

Hallinnollinen taakka nostaa työllistämisen kynnystä

Suomen Yrittäjien mukaan reilut pelisäännöt ovat työmarkkinoilla tärkeitä, mutta lakiin esitettävät muutokset ovat kokonaisuutena ylimitoitettuja.

– On äärimmäisen tärkeää, että vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä ei jatkossakaan rajoitettaisi tilanteissa, joissa niille on työvoiman tarpeen ennakoimattomuudesta, epäsäännöllisyydestä tai osapuolten yhteisestä tarpeesta johtuva tarve, asiantuntija Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjäjärjestö muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla ja jossa työn määrä sekä se, milloin työtä on tarjolla vaihtelevat voimakkaastikin. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.

– On tärkeää, että työmarkkinoilla vallitsee reilut pelisäännöt. Hallituksen esityksessä esitettävät toimenpiteet kokonaisuutena kuitenkin lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa, mikä nostaa kustannuksia ja työllistämisen kynnystä. Tämä on valitettavaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Henkilöstön organisointi avainkysymys, mutta varaustilanne elää

Petra Granqvist tietää, mistä puhuu. Hän on työskennellyt alalla 30 ja menossa on neljästoista vuosi yrittäjänä.

– Haluan vielä painottaa, että työilmapiiri on tärkeä ja se, että työntekijöillä on turva omasta tulevaisuudestaan ja toimeentulostaan. Aiemmin, kun nollasopimuksia oli käytössä, pystyimme silti tarjoamaan jokaiselle viikkotyötunteja. Mutta varaustilanne saattaa muuttua aika rajustikin. Se on jokaisen yrityksen henkilöstön organisointia, että pystyy takaamaan jokaiselle töitä ja tunteja.

Granqvist kertoo matkailu- ja ravintola-alalla vallitsevan työvoimapulan.

– Työntekijöiden pysyvyys näkyy palvelun laadussa. Onneksi osaltamme olemme saaneet henkilökunnan pysymään ja sitoutumaan yritykseemme.

Työttömyysturvalakiin lisää turvaa työntekijöille

Esityksen mukaan työntekijä ei jatkossa menettäisi oikeuttaan työttömyysetuuteen työstä eroamisen takia, jos työtä irtisanoutumista edeltävän 12 viikon aikana on ollut tarjolla vain vähän tai ei lainkaan ja työn tekemisestä on sovittu esimerkiksi nollasopimuksella.

Rytkösen mukaan tämä muutosesitys on kannatettava.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi