Riihimäki takaisin kasvu-uralle!

Tilaisuuden juontaja Aamupostin päätoimittaja Laura Ääri jakoi puheenvuorot ja piti aikataulusta huolta. Riihimäen kaupungin alustuksen piti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri. Hän kertoi missä asukasluvuissa mennään nyt ja mikä on historia lukujen takana. Riihimäen vahvuudet, joihin tähdätään ovat Reiluus, Rohkeus ja Ripeys. OP Etelä-Hämeen toimitusjohtaja Mika Helin tähdensi omassa puheenvuorossaan sijainnin hyödyntämistä. Muuttovoiman houkutteita olisivat: ollaan alueen edelläkävijä – robotiikka, helposti saavutettava – etätyö, innostavia työpaikkoja – työyhteisöt, aloittavan yrityksen paratiisi – helppous ja yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus vallitsee – fiilis, hyvä elämän rinki ja 12 tapahtumaa vuosikellossa – ei vain kesällä.

Kasvavan alueen puheenvuoron piti Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu. Hän kertoi Järvenpään kasvutarinan, jossa viime vuonnakin asukasluku kasvoi yli kahdella tuhannella asukkaalla. Tähän on päästy rohkeilla päätöksillä mm. maankäytössä ja kaavoituksessa ja esim. keskustan tiivistämisellä sekä monipuolisella asuntotuotannolla. Kaupungin korkein rakennus on nyt 19 kerroksinen ja jopa korkeampiakin taloja on asemanseudulle suunnitelmissa. Kaupunki on satsannut järvialueen ja maiseman kunnostamiseen alueen asukkaiden käyttöön. Kuntalaisia on saatu osallistumaan tapahtumien järjestämisessä ja alueen hyödyntämisessä kaikenlaiseen toimintaan. Kaupungissa järjestetään 40 tapahtumaa vuodessa. Järvenpäässä on aktiivinen elinkeinopolitiikka ja hyvä yrittäjäyhteistyö. Hyvä vahvistaa hyvää.

Mukana tapahtumassa oli myös puheenjohtajamme Tiina Latikka. Hän osallistui Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkon, Aluetutkija valtiotieteen tohtori Timo Aron ja HAMKin rehtori Pertti Puusaaren kanssa illan keskustelupaneeliin, jonka aiheena oli: Miten Riihimäen Täyskäännös voi onnistua?

Paneelissa kaupunginjohtaja Sulkko kertoi Riihimäen kaupungin kärkihankkeina vetovoimatekijöiksi nuorille olevan robotiikkaopetus kaikilla tasoilla päiväkodista alkaen sekä nuorisoteatterin valtakunnallisen tason teatterikoulutus. Puheenjohtaja Latikka painotti alueen yritysten halukkuutta tarjota opiskelijoille työharjoittelupaikkoja, joista voi poikia myös vakituisia työsuhteita ja näin opiskelijat eivät muuta pois heti valmistuttuaan. Tutkija Aro esitti viisi tekijää, joiden pitäisi olla kunnossa: elinvoima, vetovoima, pitovoima, valovoima ja kipinätekijä = roihun sytyttäminen ja kuntalaisten osallistaminen. Hyvän kehälle pääsy johtaa kasvuun. Houkuteltavin ikäluokka olisivat 25-34 vuotiaat naiset – miehet kyllä tulisivat perässä. Rehtori Puusaari kommentoi, että ensimmäinen kriteeri paikkakunnalle jäämiseen tai tänne muuttamiseen on työpaikka. 60 % opiskelijoista tulee alueen ulkopuolelta ja heidät pitäisi saada jäämään tänne. Tarvitaan työpaikka, asunto sekä kulttuuria, kahviloita ja säpinää nuorille aikuisille.

Panelistien alustusten jälkeen yleisö sai myös esittää kommenttejaan ja kysymyksiään. Haluttiin mm. tietää onko Riihimäen kaupungilla yhteinen tahtotila, jolla saadaan aikaan lisää työpaikkoja, palveluita, asuntoja ja niihin asukkaita. Riihimäki on periaatteessa lähellä metropolia, mutta kuitenkin niin kaukana – tiet, rataverkosto ja joukkoliikenne ovat avainasemassa. Päättäjiä kannustettiin rohkeasti toimimaan yhteisen päämäärän eteen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa Studio Täyskäännöstä.

Pirjo Järveläinen, yrittäjä

Riihimäen Yrittäjät ry:n sihteeri

JPJ Liikuntakeskus Oy