Rikkaruohoja pakoon Raaseporiin

– Osakkaista kaksi kolmasosaa, eli reilusti yli puolet asuu Raaseporissa, naurahtaa viheralan maahantuonti- ja jälleenmyyntiliike EG-Trading Oy:n markkinoinnista ja tuotesuunnittelusta vastaava Nina Wennäkoski. – Mikä nosti Raaseporin tietysti heti kärkeen sijaintia mietittäessä.

Wennäkoski itse asuu Vihdin Nummelassa, jonne yritys alun perin perustettiin ja jossa sijaitsee edelleen sen noutopiste. – Kilometrejä kertyy kyllä kumpaankin suuntaan, mutta toisaalta saan takaisintulomatkalla näppärästi kuljetettua tavaraa hallille, Wennäkoski kertoo.

Kotiseutukortti on aina kova juttu, mutta EG-Tradingin suhteen Raaseporilla oli käytössään toinenkin ässä. Yritys aloitti aikoinaan toimintansa maahantuomalla ja jälleenmyymällä viheralan ammattityökaluja – eli sellaisia, joita ei tavallisissa rautakaupoissa tapaa. Saatuaan jalansijaa markkinoilla yritys laajensi toimintaansa luonnonmukaiseen ympäristö- ja viherrakentamiseen tuomalla maahan alan tarvikkeita ja rakenteita ja tarjoamalla suunnittelu- ja rakennuspalveluita.

Viherkatot tulivat mukaan varhaisessa vaiheessa ja veivät melko pian paikan yrityksen päätuotteena. Viherkattojen ideahan ei sinänsä ollut uusi; kasveja on kasvanut katoilla iän kaiken, mutta EG-trading halusi panostaa niiden eroosiokestävyyteen ja paloturvallisuuteen. Viljelymetodi ja kasvit tuotiin Ruotsista, joka on lähellä, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana sisältääkseen riskin ei-toivottujen vieraskasvilajien ja pieneliöstön mukana kulkeutumiseen. Välttääkseen sen yrittäjät päättivät aloittaa oman kasvituotannon, ja nyt tarinassa päästään Raaseporiin.

Maksaruoho, joka antaa yrityksen viherkatoille niiden ryhdin ja ilmeen kasvaa melkein missä vain, mutta niin kasvavat rikkaruohotkin. Vähiten viimeksi mainituista on riesaa hiekkamaassa, jollaista taasen löytyy Raaseporin laakeilta harjuilta enemmän kuin runsaasti.

– Palaset loksahtivat kohdilleen kymmenisen vuotta sitten, kun Horsbäckin teollisuusalueelta tuli tarjolle juuri tarkoitusta vastaava sopivan hintainen tontti, Wennäkoski kertoo. ELY-keskus eli hengessä mukana ja tuli tukemaan hallin rakentamista, mikä helpotti yrittäjien päätöstä vaihtaa paikkakuntaa.

– Rikkakasvit kuulostavat mitättömiltä, mutta todellisuudessa ne työllistäisivät vähintään neljä kitkijää per kesä.

Työvoimaa toki tarvitaan, mutta nyt heitä liikenee yrittäjän mukaan muihin hommiin. Kesätyöntekijöitä on kuulemma löytynyt aina helposti, kiitos läheisten taajamien, Karjaan ja Tammisaaren.

Lähellä sijaitsee myös yritykselle erittäin tärkeä Hangon rahtisatama.

– Vaikkei kasveja enää maahan tuodakaan, täytyy monen muun tuotteen suhteen kääntää katseet edelleen Keski-Eurooppaan. Pienempien satamien kanssa on ketterämpi asioida kuin Helsingin vastaavan. Jopa Turun satama menee Vuosaaren edelle, vaikka sinne on hitusen pidempi matka, Wennäkoski kertoo.

Mutta entäs ne asiakkaat? Wennäkosken mukaan he koostuvat pääosin yrityksistä ja julkisen puolen toimijoista, vaikkakin myös yksityisasiakkaiden määrä on viime aikoina kasvanut. Valtaosa heistä tulee joka tapauksessa pääkaupunkiseudulta.

– Paitsi, että harva heistä oikeasti tulee tänne Raaseporiin; suurin osa tuotteista lähetetään rahtina asiakkaille. Ja Vihdin toimipaikka jätettiin kompromissina palvelemaan heitä, ketkä haluavat noutaa tuotteensa itse.

Lähivuosien suunnitelmiin kuuluu tosin noutopisteen perustaminen myös Vantaalle, jotta pääkaupunkiseudun urakoitsijat voisivat noutaa haluamansa työpäivän sisällä.

Sitä ennen yritys on kuitenkin ensi vuonna pistämässä pystyyn uuden pressuhallin tuoretavaran pakkaamista varten. Ja siihen tarvittiin tontti, joka hankittiin keväällä 2020.

– Ruuhka-Suomen ulkopuolella toimimisen etuja sekin, että laajentaminen viereen oli mahdollista; hallialueen vastapäinen naapuritontti oli tarkoitukseen sopiva, vapaana ja vielä saatavilla, Wennäkoski kertoo.

Ja ELY-keskus eli jälleen ajan hermoilla ja ilahdutti yrittäjiä tuen muodossa jo toistamiseen.

Teksti: Heli Heikkilä

Kuvat: EG-trading Oy, Heli Heikkilä

HYMY Uusimaa II -hanke edistää sekä uuden yritystoiminnan syntymistä maaseudulle että jo toimivien maaseudun yritysten kehittymistä.