Roope Tonteri vaihtoi lumilaudan metsätyökoneisiin ja nauttii yrittäjänä tekemisen meiningistä − ”Pahinta on, jos käsketään, mitä pitää tehdä”

Lumilautailijana tunnetuksi tullut Roope Tonteri on sujuvasti vaihtanut laudan metsätyökoneisiin. Hän ryhtyi metsäalan yrittäjäksi vuosi sitten ja nauttii tekemisen meiningistä ja vapaudesta, mikä siihen liittyy.

Kuten lumilautailu, myös yrittäjyys on 29-vuotiaalle Roope Tonterille elämäntapa. Molemmissa on tiettyä vapautta ja tekemisen meininkiä.

− Niissä on yllättävänkin paljon samaa. Metsänomistajalla ja yrittäjällä on tekemiseen vahva tunneside, kuten on myös lumilautailijalla.

Metsästä on tullut Tonterille tärkeä asia. Työnteon lisäksi hän käy omassa metsässä kävelemässä ja nauttimassa sen rauhasta. Tukikohtana on Luumäellä sijaitseva mökki, jossa hän pääosin viettää vapaa-aikansa.

− Metsäalaa ja lumilautailua yhdistää myös se, että kummallakin alalla ihmiset ovat rentoja ja yhteisöllisyys on tärkeätä. Aloittavana yrittäjänä jouduin kerrankin suohon uppeluksiin, ja kylältä tuli heti muita yrittäjiä apuun.

Rentoutta Tonteri toisi metsäalalle lisää.

− Metsänhoito on perinteinen ala, mutta siinäkään ei pitäisi kangistua kaavoihin. Haluan tuoda freestyleä metsään, hän korostaa.

Finaalitavoite ei riitä

Tonteri aloitti yrittäjänä vuoden 2021 alussa. Ratkaisuun vaikutti, että yli kymmenvuotinen sponsorointisopimus Burtonin kanssa päättyi. Aiemmin oli jo loppunut toinen iso sopimus Red Bullin kanssa.

Ajatus lumilautauran lopettamisesta heräsi vuonna 2019 kisoissa Sveitsissä.

– Laax Openissa 2019 menimme ylös kabiinilla, joka oli ahdettu ihan täyteen. Se eskaloitui siihen, että kesken kisan sain paniikkikohtauksen. Aloin ajatella, että onkohan tässä mitään järkeä: tästä tulee enemmän pahaa oloa ja jännitystä kuin hyvää oloa, Tonteri kuvaili tiedotteessa, jolla ilmoitti uran lopettamisesta lokakuussa 2020.

Päätös alkoi kyteä senkin takia, että sijoitukset eivät olleet enää huippuvuosien tasolla.

− Jos lähtee kisoihin ajatuksella, että pääsisipä finaaliin, se ei oikein riitä. Aiemmin tavoite oli päästä palkintopallille. Reissaaminenkin tuntui raskaalta, hän kertoo.

Metsäkeskustelu negatiivista

Tonterin yrityksen päätyöt liittyvät metsään. Hän tekee metsurin töitä, polttopuita ja tulevaisuudessa myös koneellista metsänhoitoa. Tärkeä osa yrittäjyyttä ovat myös metsänomistus ja omien metsäpalstojen kunnostus. Työkoneina ovat jo mönkijä, kaksi traktoria, metsäkärry ja hakkuuvarustus.

Kaupallisiakin yhteistöitä hän tekee, mutta vain niitä, jotka tuntuvat omilta.

Tonteri omistaa metsäpalstoja Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa. Hän on opiskellut Kouvolanseudun ammattiopistossa metsäalan ammattitutkinnon eli valmistunut metsuriksi. Jatko-opinnot metsäkoneenkuljettajaksi ovat suunnitteilla.

Tonteria harmittaa, että suomalainen metsä näyttäytyy nykyisessä ilmastokeskustelussa niin negatiivisena. Suojeltua metsää pitäisi lisätä, mutta ratkaisuja asiaan on vaikea löytää.

− Pitäisi enemmän tutkia ja etsiä ratkaisuja ilmastokysymyksiin sen sijaan, että asia esitetään negatiivisessa valossa.

Tonterin mukaan vaarana voi olla, että suomalainen metsäomaisuus myydään ulkomaille.

− Jos omistat vanhaa metsää, on mahdollisuus, että se otetaan jossain vaiheessa suojelun piiriin. Tätä pelätään ja se voi aiheuttaa niin sanottuja aavistushakkuita.

Oman tien kulkija

Tonterin aktiiviura alkoi hänen opiskellessaan Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa ja Kainuun ammattiopiston matkailulinjalla Vuokatissa. Matkapäiviä kertyi enemmän kuin koulunpenkillä istumista.

Ura huipentui kolmeen maailmanmestaruuteen. Vaikka Tonteri oli vuosia maajoukkueessa, hän harjoitteli ja leireili mielellään yksin.

− Pidin Alpeilla omaa leiriä ja siirryin sään mukaan eri rinteisiin. Maajoukkueessa olisin ollut sidottuna yhteen paikkaan.

Lautailu-ura merkitsi Tonterille reissaamista ja hauskanpitoa. Tuolloin lautailijat arvostivat avoimia TTR-kiertueen kisoja usein enemmän kuin Kansainvälisen hiihtoliiton MM-kilpailuja.

Hän tunnistaa itsessään oman tien kulkijan, joka haluaa tehdä asioita itsenäisesti.

− Pahinta on, jos käsketään, mitä pitää tehdä. Tykkään olla itseni herra.

Vapaus viehättää

− Kun aloitin lumilautailun, siinä viehätti juuri vapaus. Ihailin lautailijoita, jotka olivat kuin rockstaroja.

Kisaliivi päälle

Kuluvana talvena Tonteri on tehnyt töitä Mielakan rinnekeskuksessa Kouvolassa. Mielakka on hänen kotimäkensä, jossa hän aloitti laskemisen 4-vuotiaana, ja kouluikäisenä hän lautaili mäessä lähes päivittäin. Kotoa Miettulan kylältä oli Kouvolan keskustassa sijaitsevaan rinteeseen parisenkymmentä kilometriä.

− 2000-luvun alussa tästä tuli toinen koti. Äiti haki kolmelta koulusta, ja olin täällä neljästä kahdeksaan. Sen jälkeen tapeltiin läksyjen kanssa.

− Tykkään rakentamisesta ja muista käytännön hommista. Kuvausreissuillakin kunnostin hyppyreitä laskupäivän päätteeksi, hän kertoo.

Tonteri tekee yrittäjänä pitkää viikkoa, sillä töitä riittää.

− Työni ovat kausiluonteisia, mutta kun niitä on eri aikoina, kyllä siinä pitää itsensä kiireisenä. Eikä ole vielä morsmaikkuakaan sanomassa, koska pitää tulla töistä kotiin.

Viime talvena Tonteri ehti laudan päälle vain muutaman kerran. Kokonaan hän ei ole lumilautailua jättänyt, ja saattaa olla, että hänet nähdään vielä kilpailemassakin.

− Burton on kai suunnittelemassa uutta avointa kisakiertuetta ensi talvelle. Jos hyvä kisa sattuisi sopivan lähelle, voisihan sitä kisaliivin laittaa päälle.

Tänä talvena olisi kiva ehtiä tehdä irtiotto pohjoiseen.

− Viikko vapaata ja Lapin lomalle joko Iso-Syötteelle tai kaverin asuntovaunulle Rukalle. X-box ja laskemista. Ei sitä muuta erikoista tarvitse.