Sähköpyörä voi vaatia huoltoa normaalipyörää nopeammin – Yrittäjä muistuttaa vinkistä, joka säästää rahaa: ”Pahinta mitä voi tehdä”

Jyväskyläläinen sähköpyöriä huoltava yrittäjä Ville Korhonen on huomannut, että sähköpyörillä ajavat unohtavat helposti pyörien ennakoivan huollon.

– Jos sähköpyörässä on vika, jonka takia sillä ei pysty ajamaan, pyörässä on monesti muutakin korjattavaa, Jyväskylän Sähköpyörä Oy:n yrittäjä sanoo.

Vuodesta 2021 yksinyrittäjänä toiminut Korhonen on huomannut, että pyörä tuodaan huoltoon usein vasta, kun siinä on selvä vika. Hänen mukaansa sähköpyörä saattaa vaatia enemmän huoltoa ja huolenpitoa kuin niin sanottu tavallinen polkupyörä.

– Monessa tilanteessa normaali pyörä varmaan vielä kulkisi, mutta sähköpyörä ei. Yleensä huolloissa tarkistetaan esimerkiksi voimansiirron toimivuus. Yleensä sähköt toimivat hyvin, mutta ajotavasta vaihdellen pyörä voi kulua eri tavoin. On tärkeää tarkistaa esimerkiksi se, että ketjut eivät ole venyneet.

Korhosen mukaan sähköpyörässä kierrosnopeudet ja vääntövoimat voivat olla kovempia kuin normaalipyörällä, minkä takia ketjuja pitää rasvata ja puhdistaa useammin.

Sähköavusteisen pyörän avustuksen on Suomen lain mukaan kytkeydyttävä pois päältä, kun nopeus saavuttaa 25 kilometriä tunnissa. Avustus saa toimia vain poljettaessa. Sähköpyörän keskinopeus on usein suurempi verrattuna tavalliseen pyörään. Sen takia jarrut voivat kulua nopeasti.

– Paljon on kiinni ajotyylistä. Kuten kaikille kaksipyöräisillä, sähköpyörälläkin pitäisi pyrkiä jarruttamaan enemmän etujarrulla. Jos jarrupalat vaihtaa sintteröidyiksi, ne kestävät paremmin. Tällöin jarrulevyjen on oltava yhteensopivat sintteröityjen palojen kanssa.

Eri valmistajien akuissa eroja

Sähköpyörien akuissa on eroavaisuuksia sen mukaan, mistä valmistajasta on kyse.

– Isompien valmistajien akut ovat yleensä sellaisia, ettei niitä kuka vaan pysty korjaamaan. Jos sellainen akku väsähtää, sillä ei voi tehdä mitään.

Korhosen mukaan akut, joissa ei ole ohjausväylää, ovat helpompia huoltaa. Isojen valmistajien akut ovat suljettuja järjestelmiä, mikä vaikeuttaa merkittävästi huoltoa.

Yrittäjän mukaan normaalissa aktiivisessa käytössä sähköpyörän akku kestää yleensä 3–4 vuotta. Tärkeässä roolissa on akun oikea säilytys.

– Jos akku jätetään tyhjänä ulos säiden armoille, akun käyttöikä voi olla todella lyhyt. Se on pahinta mitä voi tehdä. Tärkeintä on lisäksi varmistaa, että akkua ei jätetä pyörään kiinni pidemmäksi ajaksi.

Korhonen opastaa lataamaan akun vähintään muutaman kuukauden välein, jolloin kennoston jännitteet pysyvät tasapainossa.

– Pyörän ohjekirja on hyvä lukea. Siinä kerrotaan, miten valmistaja haluaa akkua kohdeltavan. Akkua on hyvä säilyttää sisätiloissa huoneenlämmössä kuivassa paikassa.

Sähköpyörän akkua ei kannata ajaa aivan tyhjäksi eikä toisaalta ladata aivan täyteen. Haasteena Korhosen mukaan on, että laturissa ei välttämättä ole prosenttinäyttöä.

– Silloin voi olla vaikea saada ladattua akkua oikeaan varaustasoon.

Korhonen opastaa lataamaan akun vähintään muutaman kuukauden välein, jolloin akun litiumreaktio pidetään käynnissä.

Vanha pyörä voidaan sähköistää

Korhonen tarjoaa Jyväskylässä palvelua, jonka avulla lähes mikä tahansa pyörä voidaan sähköistää jälkikäteen. Kyselyitä sähköistämisestä tulee kesäisin päivittäin.

Yrittäjä on huomannut, että palvelusta ovat kiinnostuneita etenkin lyhyemmät henkilöt, joiden voi olla vaikea löytää itselleen mitoitettua uutta sähköpyörää. Kyselyitä tulee myös asiakkailta, jotka arvostavat suurempaa akkukapasiteettia.

– Moni manaa, ettei sopivan kokoista pyörää löydy. Silloin sähköistäminen voi olla vaihtoehto. Siten saa oman näköisen pyörän.

Sähköistäminen toteutetaan asentamalla niin sanottu runkoakku juomapullotelineen paikalle. Korhonen käyttää keskiö- tai napamoottoreita.

– Naistenpyörissä käytän yleensä tavaratelineakkua, hän kertoo.

Kun pyörä sähköistetään jälkikäteen, sen nimellisteho saadaan asiakkaan niin halutessa nostettua suuremmaksi kuin uutena myytävässä sähköpyörässä.

Sähköistämiseen menee aikaa 4-8 tuntia. Työaika pitenee, jos pyörään joudutaan rakentamaan erilaisia sovitteita. Sähköistäminen maksaa tuhannesta eurosta muutamaan tuhanteen euroon. Etuna on, että varaosia löytyy hyvin, eikä vikaantunutta akkua tai moottoria tarvitse lähettää huoltoon pitkän matkan päähän.

Kun pyörä sähköistetään jälkikäteen, sen nimellisteho saadaan asiakkaan niin halutessa nostettua suuremmaksi kuin monessa uutena myytävässä sähköpyörässä. Taustalla on Suomen lainsäädäntö.

– Se mahdollistaa yhden kilowatin nimellistehon. Monessa Euroopan maassa sallittu enimmäisteho on 250 wattia. Jälkisähköistyksellä saadaan siis enemmän voimaa mökkipoluille, yrittäjä kertoo.

Yhden kilowatin pyöriä on saatavilla myös uusina. Silloin tosin kyseessä ei ole sähköavusteinen vaan moottorilla varustettu polkupyörä.

Korhosen sähköistämä vanhin pyörä on ollut peräisin 50-luvulta. Sen omistaja oli aikanaan ostanut Nordstjärna-merkkisen pyörän Ruotsista ja halusi siihen sähkömoottorin. Sähköistys toteutettiin osilla, jotka sopivat vanhaan patinaan.

– Vanhakin pyörä kannattaa sähköistää, jos sillä ajaa säännöllisesti.

Artikkelia muokattu 5.4. klo 10.41: Korjattu tieto 25 kilometrin nopeudesta ja lisätty tieto uutena myytävistä yhden kilowatin pyöristä.