Salon Yrittäjät Ry:n tavoitteet

TEHDÄÄN TYÖT SALOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA

Jokainen Salossa olemassa oleva työpaikka ja jokainen tänne syntyvä uusi työpaikka on tärkeä.Huolehditaan siitä, että työt tehdään jatkossakin Salossa salolaisten voimin. Pidetään kiinni täällä olevista työpaikoista täällä ja annetaan yrityksille mahdollisuus kasvaa ja työllistää. Tehdään yhdessä Salosta yritysystävällinen paikkakunta, joka houkuttaa myös uusia yrityksiä.Sanotaan kiitos ei kuntien yhteishankinnoille ja kuntien omistamille yhtiöille, sillä ne vievät työt kauas Salosta.

YRITYSTEN TASAPUOLINEN KOHTELU

Suuryritykset ja kunnalliset yhtiöt saavat usein nauttia sellaisista eduista, joista yrittäjät eivät osaa edes haaveilla. Epätasa-arvoisuutta on perusteltu mm. suuryritysten työllistävällä vaikutuksella. Perustelu on ontuva, sillä paikalliset yrittäjät ovat Salon ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Salossa on n. 3.000 sellaista yritystä, joka työllistää vähintään yhden henkilön (yrittäjän itsensä), ja yhteensä näissä yrityksissä on yli 10.000 työpaikkaa.

Kaupungin on kohdeltava yrityksiä ja yrittäjiä oikeudenmukaisesti, reilusti ja tasapuolisesti yrityksen koosta, sen toiminnan volyymista tai yrittäjän taustatekijöistä (puoluepoliittinen kanta, sukupuoli, uskonnollinen kanta jne.) riippumatta.

Kuntien ydintehtäviin ei kuulu elinkeinotoiminta. Vähentämällä kunnan omaa ja ylikunnallisten yhtiöiden elinkeinotoimintaa ja antamalla kaikille yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankintoihin, kaupunki tukee yrityksiä luonnollisella tavalla. Kaikilla yrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankintojen kilpailutukseen silloin, kun hankinnat jaetaan pienempiin osiin, kun hyödynnetään monituottajamallia, panostetaan hankintaneuvontaan sekä jätetään loppuasiakkaalle aito valinnanvapaus eri palveluntarjoajien välillä.

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Päätösten tulee perustua aidosti eri näkökulmat huomioon ottaviin ja osaavasti laadittuihin yritysvaikutusten arviointeihin.Kaikkia yrityksiä on päätöksenteossa kohdeltava samoin periaattein ja päätöksenteon pitää olla yrittäjiin nähden läpinäkyvää.

SUOMI ELÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ

Yrittäjien määrä kasvaa ja osa yrityksistä kasvaa – annetaan molempien kasvaa Salossa. Voimme vaikuttaa asioihin äänestämällä sellaisia ehdokkaita, jotka sitoutuvat pitämään työt Salossa ja turvaamaan yritysten toimintaedellytykset.

SALO EROAA LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO (LSJH) OY:STÄ

Salon oma jäteyhtiö Rouskis Oy fuusioitiin LSJH Oy:öön vuonna 2015. Yhdistymisen perusteluina käytetyt tavoitteet ovat jääneet toteutumatta, kustannukset eivät ole laskeneet ja sako- ja umpi-kaivojen käsittelykustannukset kuntalaisille ovat moninkertaistuneet.

Koska tavoitteet eivät ole toteutuneet, on aika ottaa taas ohjat omiin käsiin. Paikalliset yrittäjät osaavat mallikelpoisesti hoitaa jätteiden keräyksen ja myös kierrätys hoituu esimerkillisesti, jos se heille sallitaan. Toiminta on myös kustannustehokasta, koska paikallisilla yrityksillä on ylivoimainen logistinen osaaminen verrattuna LSJH Oy:öön (viittaus professori Lauri Ojalan arvioon, joka löytyy linkin takaa)

Työpaikat, verot ja muut maksut

On olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu paikallisille työpaikoille ja yrityksille, kun siirrytään kuntalaisten kilpailuttamasta järjestelmästä ylikunnallisten jäteyhtiöiden kilpailuttamaan järjestelmään; muutamassa vuodessa isot kansain-väliset yritykset ovat vallanneet markkinat ja paikalliset yrittäjät ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Yritysten lisäksi menetetään verotuloja ja työpaikkoja.

Nykyjärjestelyllä salolaisilta kerätyt maksut päätyvät valtaosin Turun seudulle. Salon kaupungin omana toimintana perus- ja käsittelymaksut jäisivät Saloon.

Jätteenpolttolaitos

Salon Kaukolämpö Oy ja LSJH omistajat Korvenmäen uuden jätteenpolttolaitoksen yhdessä. LSJH:sta irtaantumisella ei ole vaikutusta sen toimintaan, ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Tehdään viisas ratkaisu

Ylikunnallisesta jätehuoltoyhtiöstä eroaminen ei ole epätavallista. Viime kädessä kysymys on vain osakkeiden myymisestä. Vaikka muuta on väitetty, ei osakkeiden myyminen ole sopimusrikkomus.Ei ole yhtään syytä, miksi Salon kaupungin pitäisi olla LSJH:n osakas. Tehdään siis viisas ratkaisu ja otetaan ohjat taas omiin käsiin. Pidetään kiinni työpaikoista ja verotuloista – tehdään työt Salossa jatkossakin.

PALVELUSETELIN KÄYTTÖÄ ON LISÄTTÄVÄ

Palvelusetelin käytön lisääminen on yksi parhaista tavoista lisätä kunnan elinvoimaa, keventää julkista palvelutarjontaa sekä kuntalaisen valinnanvapautta. Palvelusetelin käytäntöihin liittyy kuitenkin vielä paljon kehitettävää:

1. Palvelusetelin hinnoittelussa on vakavia ongelmia. Yrittämisen kulurakennetta ei ole huomioitu- myös yrittäjän on voitava tulla toimeen työllään. Hinnat on sovittu palvelusetelissä valmiiksi,jolloin palveluntuottajalla ei ole mahdollisuutta omavastuuosuudesta sopimiseen asiakkaankanssa. Ongelma on erikoinen siksi, että palvelusetein arvo on joissain tapauksissa määriteltyalle kaupungin omien palveluntuottokustannusten.

2. Palvelusetelissä on kohdistettu ryhmämuotoisten palvelujen tuottaminen yhdistyksille, jokaeriarvoistaa yrittäjät ja jättää nämä koko palvelun tuottamisen ulkopuolelle. Ryhmämuotoisetpalvelut olisivat yrityksellekin kustannustehokkaita, puhumattakaan niiden asiakashyödystä!

3. Palvelusetelin yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen vähentää halukkuutta aloittaa palvelusete-lin palvelutuottajana. Kaupunkimme monet ammattitaitoiset yritykset jäävät prosessista poismonimutkaisten ja osin epäselvien käytänteiden ja vaatimusten vuoksi.

Edellä mainituista ongelmista seuraa, että yrittäjien on taloudellisesti mahdotonta tuottaa palvelu-setelin hinnalla. Hakeutuminen palvelusetelituottajaksi on lisäksi vaikea prosessi ja nämä yhdessä saattavat johtaa palveluntuottajareservin kaventumiseen. Kannattamattomuus ja vaikea prosessi ovat myös omiaan laskemaan palvelusetelituottajiksi päätyvien ammattitaitoa ja työn laatua. Lisäksi palvelutyypin rajautuminen yksilöpalveluihin kaventaa yrityksen mahdollisuuksia toimia alalla ja saattaa yritykset eriarvoiseen asemaan kolmannen sektorin toimijoihin nähden. Tavoitteena tulisi olla yhdessä täydentäminen, ei palvelumuotojen keinotekoinen rajaaminen.

Näin palveluseteliä tulisi kehittää:

1. Palvelusetelin hinta pohjautumaan kunnan tuottaman palvelun todellisiin kustannuksiin

2. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan ja esimerkiksi ryhmärajaukset poistetaan

3. Palvelusetelikäytäntöjä kehitetään yhteistyössä alueen yritysten kanssa, yrittäjät voivat myöstoimia yhteistyössä kaupungin palvelujen kanssa lomittain.

Salon Yrittäjät