Samuli Lahtisen aikakauslehtiprojekti karahti karille kahden numeron jälkeen – Seurauksena vapaaehtoinen konkurssi: ”Se oli lyijystä tehty pelastusrengas”

Helsinkiläinen Samuli Lahtinen teki viime vuonna rohkean päätöksen. Hän perusti uuden retkeilyalan aikakauslehden. Nimeksi valikoitui Retkelle.

– Minulla on 25 vuoden kokemus media-alalta. Päätös oli luovaa hulluutta, mutta päätin, että kyllä minä tämän tohdin tehdä. Aika nopeasti tuli selväksi, että minulla on täysi kompetenssi lehden perustamiseen ja vetämiseen.

Laadukasta lehteä tehtiin taitavien kirjoittajien voimin. Osa heistä oli mukana enemmänkin innosta kuin taloudellista syistä.

Tämän vuoden heinäkuussa Lahtinen oli toisenlaisen päätöksen edessä. Hän päätti hakea vapaaehtoisesti lehteä kustantavan ja graafisia töitä media-alan yrityksille tekevän Pupu Design Oy:n konkurssiin. Retkelle-lehti ehti ilmestyä kaksi kertaa.

Verottajalta pitkä maksuaika

Lahtinen valitsi konkurssiinhakupäivän tarkkaan.

– Siinä vaiheessa, kun tilanne näytti muuttuvan lopullisesti, katsoin mikä on oikea päivä hoitaa homma maaliin. Kun sain laskutetut palkkiot, maksoin palkat ja kulut pois. Priorisoin pieniä yrittäjiä, joille muutama satanenkin oli merkittävä rahamäärä. Vasta kun olin saanut nämä maksettua, mietin puhelinlaskua.

Verottajalta Lahtinen oli jo aikaisemmin saanut vuoden maksuajan, mutta sekään ei riittänyt, kun uusia veroja tuli maksettavaksi. Lopulta verottaja ei enää pystynyt joustamaan. Maksamatta jäi jonkin verran rahoituslaitosten velkoja.

– Seuraavaksi yrityksen varallisuus arvioidaan. Velkojilla on mahdollisuus pyrkiä realisoimaan jotain yrityksen mahdollisesta varallisuudesta, mutta en usko, että niin tulee tapahtumaan. Todennäköistä on, että yritys todetaan jossain vaiheessa varattomaksi, Lahtinen kertoo.

”Postin hinnoittelu on käsittämätön”

Konkurssi ei tullut yrittäjälle täytenä yllätyksenä. Merkittävin isku oli merkittävän asiakkaan menettäminen.

– Sen jälkeen piti etsiä mahdollisia uusia tapoja kustantaa yhden työntekijän palkka, mutta keinoja ei löytynyt. Minun olisi pitänyt pystyä päästämään ihmisiä menemään jo aikaisemmin ja tekemään kylmiä päätöksiä. Halusin kuitenkin loppuun asti kokeilla ja löytää jotain korvaavaa työtä.

Lahtinen myöntää, että Retkelle-lehti oli ”lyijystä tehty pelastusrengas”, josta tuli enimmäkseen kuluja. Alun perin hän toivoi, että uusi lehti kykenisi pelastamaan yrityksen tilanteen.

– Jos olisin pystynyt markkinoimaan lehteä kunnolla, tilanne olisi todennäköisesti toinen.

Lehteä painettiin kustannusten säästämiseksi Virossa. Jos lehden tilausmäärät olisivat lähteneet nopeaan kasvuun, haasteena olisivat olleet postituskulut.

– Postin hinnoittelu on käsittämätön. Yhden lehden postittaminen asiakkaalle olisi maksanut neljä euroa. Laskin, että 136 lehden lähettäminen kannatti lähettää Postin kautta omalla sopimuksella, mutta sen jälkeen postittaminen olisi ollut edullisempaa Viron postin kautta.

Jotta lehden kulut olisivat olleet tasapainossa tulojen kanssa, tilausmäärän olisi Lahtisen mukaan pitänyt nousta 1700 kappaleeseen.

“Jos olisin pystynyt markkinoimaan lehteä kunnolla, tilanne olisi todennäköisesti toinen.”

Samuli Lahtinen

Koska vapaaehtoinen konkurssiin hakeminen voi olla järkevää?

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg pitää yrityksen vapaaehtoista hakemista konkurssiin järkevänä vaihtoehtona, jos taloudellinen tilanne näyttää kriittiseltä.

– Jos yhtiön toiminnan jatkamista ei enää suunnitella ja yritys on maksukyvytön, ei ole välttämättä järkevää tai mielekästä odottaa, että joku yrityksen velkojista tekee konkurssihakemuksen. Vapaaehtoisen konkurssihakemuksen tekeminen voi olla tarkoituksenmukaista ja sitä kannattaa harkita erityisesti silloin, jos konkurssi on jo käytännössä näkyvissä, hän sanoo.

Vapaaehtoinen konkurssiin hakeutuminen voi olla useissa tapauksissa taloudellisesti kannattavampaa sekä nopeampaa kuin se, että yrittäjä jää odottamaan velkojien konkurssihakemusta.

– Oma-aloitteinen konkurssiin hakeutumisen ja tätä kautta mahdollisen lisävelkaantumisen katkaiseminen voi olla hyödyksi etenkin silloin, jos yrittäjää uhkaa henkilökohtainen vastuu yhtiön velkaantumisesta. Lisäksi vapaaehtoinen konkurssiin hakeutuminen tuo omalta osaltaan rauhaa yhtiön velkojen selvittämiselle ja niiden mahdollisimman kattavalle suorittamiselle, Rytkönen-Sandberg jatkaa.

Konkurssiin asettamisen jälkeen yhtiön konkurssipesän hoitamisen vastuu siirtyy konkurssipesänhoitajalle. Tämä voi Rytkönen-Sandbergin mukaan helpottaa yrittäjän tai yhtiön johtohenkilöiden henkilökohtaista stressiä liittyen yhtiön tilanteen hoitamiseen.

– Vapaaehtoisen konkurssin hakeminen saattaa myös kaventaa hallituksen jäsenten henkilökohtaista vastuuta suhteessa siihen, millaiseksi se voisi muodostua, jos jäädään vain odottamaan velkojien mahdollisia toimenpiteitä.

”Mitään ei jäänyt hampaankoloon”

Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Lahtinen ei kadu päätöstään Retkelle-lehden perustamisesta.

– Olen oppinut älyttömän paljon. Olen tehnyt töitä 11 eri ammattinimikkeellä varastomiehestä valokuvaajaan ja taittajaan. Tässä tuli niin paljon kokemusta, ettei sellaista lehtiprojektia olekaan, johon en voisi kävellä.

Tällä hetkellä Lahtinen tekee graafisia töitä media-alalla kevytyrittäjäpalvelun kautta.

– Mitään ei jäänyt hampaankoloon. Ihmiset ovat suhtautuneet hyvin ja työntekijäni ovat jatkaneet töitä entisille asiakkailleni. Konkurssipesän hoitajat ovat tosi mukavia ja ymmärtäväisiä.