Sanna Marinin hallituksen rustaama lakiuudistus näkyy ikävällä tavalla jätehuoltoyrityksen asiakasrekisterissä – ”Meiltä viedään pelimerkit”

Vuoden 2023 kesällä voimaan astunut jätelain muutos on aiheuttanut taloudellisia menetyksiä monessa yksityisessä jätehuoltoyrityksessä.

Sanna Marinin hallituksen rustaamalla lailla on siirretty yli sadan miljoonan euron liikevaihto yksityisiltä yrityksiltä kuntien omistamille jäteyhtiöille. Näin laskee mikkeliläinen yrittäjä Nina Rasola, jonka yritys RL-Palvelut hoitaa jätehuoltoa Etelä-Savon alueella.

 – Lakimuutos siirsi automaattisesti biojätteen ja pakkausten keräyksen kunnallisille yhtiöille. Jäljelle jäivät sekajäte ja lietteet, ja nyt niitäkin ollaan ajamassa kunnan hoidettaviksi.

Ennen lakimuutosta alueilla saatiin itse päättää, miten jätteen kuljetus hoidetaan. Käytössä oli kaksi mallia, joista toisessa kiinteistön haltija sai itse päättää, kuka jätteet kuljettaa. Toisessa mallissa kunta päättää asiasta julkisen kilpailutuksen kautta.

Suomen Yrittäjät on pitänyt ensimmäistä mallia parhaana yrittäjien kannalta.

– Kilpailutuksissa isommat yritykset usein jyräävät ja pienemmät jäävät ilman urakoita. Lakimuutoksen jälkeen asumisesta syntyvät jätteet ovat aina kunnan kilpailutusten alaisia. Silloin pienemmät yritykset joutuvat kokemuksemme mukaan liian usein luopumaan omista asiakkaistaan ja sopimuksistaan, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen perustelee.

Lainsäädäntöön ollaan osin puuttumassa Petteri Orpon (kok) hallituksen rustaamalla lakimuutoksella, joka on eduskunnan käsittelyssä. Esityksessä otetaan kantaa siihen, onko hoiva-alalla syntyvä jäte rinnastettavissa asumisessa syntyvään jätteeseen. Olemme kertoneet aikaisemmin aiheesta täällä.

– Kunnat ovat tulkinneet, että yksityisissä hoiva-alan yrityksissä syntyvä jäte täyttäisi asumisessa syntyvän jätteen kriteerit. Asumiseen liittyvän yritystoiminnan jätehuolto ei kuitenkaan ole kunnan vastuulla. Lakimuutos toivottavasti selventää tilannetta, Toivonen sanoo.

Orpon hallitus puuttuu inhouse-yhtiöihin

Suomen Yrittäjien hallituksessa istuvan Rasolan mukaan Suomessa 30–40 kuntaa järjestää jätehuoltonsa itse. Muut kunnat kuuluvat niin sanottuihin inhouse-yhtiöihin.

Inhouse-yhtiöllä tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän omistamaa ja niiden määräysvallassa olevaa osakeyhtiötä, jolta kunta voi ostaa ilman kilpailutusta.

Orpon hallitus haluaa puuttua inhouse-yhtiöiden asemaan, joka on monella alueella haitaksi pienemmille yksityisille yrityksille.

– Tarkoituksena on saada inhouse-yhtiöt kuriin, koska ne toimivat markkinoilla röyhkeästi ja osin jopa lainvastaisesti, Toivonen sanoo.

Orpon hallitusohjelman kirjauksen mukaan inhouse-yhtiöissä voisivat jatkossa olla omistajina vain kunnat, jotka omistavat yrityksestä vähintään kymmenen prosenttia. Nykyisin monessa yhtiössä on mukana kuntia minimaalisella omistuksella. Toivosen mukaan jätealalla 33 inhouse-yrityksestä peräti 29 on sellaisia, joissa pitäisi tehdä omistuksellisia järjestelyjä, jos omistusraja astuu voimaan.

– Kuntayhtiöt vastustavat tätä viimeiseen asti, koska ne eivät halua lähteä pilkkomaan olemassaolevia yhtiöitä. Lakimuutos parantaisi merkittävästi alueellista kilpailutilannetta ja yritysten asemaan, Toivonen selvittää.

“Oma pelkoni on, että kymmenessä vuodessa kunnat hoitavat omalla kalustollaan alueelliset jäteajot.”

Nina Rasola, yrittäjä

”Kaikessa vedotaan EU-lainsäädäntöön”

Rasolan yrityksen toiminta-alueella Mikkelissä kaupunki reagoi vuoden 2023 lakimuutokseen välittömästi.

– Kaupunki teki päätöksen, jonka mukaan myös sekajäte siirtyy kunnan vastuulle. Kilpailutus koko järjestelmän uusista kuljetuksista tehtiin viime vuoden keväänä. Vuoden 2025 helmikuun alusta alkaen Mikkelissä on kunnan järjestämä jätekuljetus asumisesta syntyvälle jätteelle, johon kuuluvat sekajäte, biojäte ja pakkausjäte, yrittäjä kertoo.

Rasolan yritys osallistui kilpailutukseen ja voitti kolme neljästä osa-alueesta, mutta joutuu karsimaan kulujaan ja mahdollisesti puuttumaan henkilöstön määrään.

– Meiltä viedään pelimerkit, kun kunnallinen jäteyhtiö ottaa omansa katteista. Oma pelkoni on, että kymmenessä vuodessa kunnat hoitavat omalla kalustollaan alueelliset jäteajot. Samat kunnalliset yhtiöt, jotka hoitavat lakisääteisiä tehtäviä, ryhtyvät villisti kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa elinkeinoelämän jätehuollosta. 

Kunta kiristää nyöriä myös toista kautta: Rasolan yrityksen piti äskettäin vaihtaa uudehko dieselkalusto kaasukäyttöiseksi kunnan vaatimuksesta, joka esitettiin kilpailutuksen yhteydessä.

Rasola kritisoi sitä, että kunnat yrittävät saada jätekuljetuksia itselleen kertomalla, että se on ainoa mahdollinen tapa hoitaa jätehuolto.

– Kaikessa vedotaan EU-lainsäädäntöön, vaikka säännöt eivät tule direktiivistä.