Sarvikummun kylällä on kauppa, mutta silti osa ajaa markettiin 55 kilometrin päähän – Yrittäjä Jaana Hottinen haluaa lisää arvostusta

Heinävedellä sijaitsevan Sarvikummun kyläkaupan sisällä piilee yllätys: Tarjolla on laaja valikoima elintarvikkeita aina tuoreista lihoista lähtien.

Kauppaa emännöi Jaana Hottinen, joka päätti lähteä kyläkauppiaaksi vuonna 1987. Hän on kauppias kolmannessa polvessa. Hottisen mies on syntyisin Sarvikummun kylältä ja kannusti puolisoaan tarttumaan tilaisuuteen, kun Osuuskaupan sivumyymälä lopetti toimintansa.

– Hän lupasi kovasti olla tukena ja auttaa. Miehelläni on metsäkoneyritys, joten enimmäkseen vastaan kaupan pyörittämisestä yksin, Hottinen kertoo.

Päätös kannatti, sillä Hottinen on nauttinut työstään.

Kaikki eivät arvosta

Heinävedellä on noin 3 500 asukasta, kylällä vain joitakin kymmeniä. Matkaa lähimpään seuraavaan kauppaan parisenkymmentä kilometriä. Yrittäjä harmittelee, että läheskään kaikki kyläläiset eivät silti osaa arvostaa omaa kauppaa.

– Osalle tämä on tärkeä paikka. Sitten on niitä, jotka lähtevät mieluummin 55 kilometrin päähän Joensuuhun asioimaan. Se on harmillista ja tuleehan siinä jo aika paljon polttoainekulujakin, Jaana Hottinen kertoo.

Sarvikummun kylän asukkaista valtaosa on ikäihmisiä, joille kauppamatka Joensuuhun voi olla piristävää tekemistä. Hottinen toivoisi silti, että kyläkaupan asiakkaat pitäisivät osaltaan huolta siitä, että palvelut kylällä jatkuvat vastaisuudessakin.

Toisin oli korona-aikana, jolloin kauppias pakkasi ostokset kaupan ulko-oven eteen ja kyläläiset hakivat ruokansa terveysturvallisesti.

Korona-ajan jälkeen on palattu vanhoihin tottumuksiin.

Paluumuuttajat tervetulleita

Hottinen pyörittää kyläkauppaansa pitkälti kesän myynnillä. Se vastaa koko vuoden myynnistä 70–80 prosenttia. Juhannuksen jälkeen asiakkaita riittää, minkä takia aukioloaikoja laajennetaan. Kylän lähialueella on lähemmäs sata mökkiä, minkä lisäksi kyläkaupan edestä kulkee ohikulkutie Savonlinnaan, Valamon luostariin ja Kolille.

Hyvät kesätkään eivät kuitenkaan riitä valamaan tarpeeksi uskoa tulevaisuuteen.

– Tätä menoa näen kyläkaupan tulevaisuuden aika huonona. Toivoisin, että kylälle tulisi muuttovirtaa esimerkiksi sitä kautta, että eläköityneet palaisivat takaisin synnyinseudulleen.

Joitakin tällaisia paluumuuttajia on jo näkynyt. Myynnissä olevat tilat ovat löytäneet uusia asukkaita.

Yllätys tukun hinnoissa

Kyläkaupan pyörittäminen vaatii Hottisen mukaan ennakointikykyä. Se tarkoittaa, että tilattavien tuotteiden kanssa on oltava tarkkana, jotta hävikki pysyy aisoissa.

– On tämä välillä aikamoista taiteilua. Lisäksi joudun ostamaan tuotteita kalliimmalla hinnalla sisään verrattuna marketteihin.

Jokin aika sitten Hottinen otti yhteyttä tukkuliikkeeseen. Hän ihmetteli sitä, että saisi osan tuotteista halvemmalla marketista kuin tukusta.

– Esimerkiksi kahvit, mehut, jauhot ja sokeri ovat tukussa kalliimpia.

Yhteydenoton seurauksena tukkuliike korjasi hieman hintojaan kyläkauppiaalle. Lähin tukku on Joensuussa.

Ruokavirastolta tärkeä tuki

Osa kyläkaupoista saa tukea Ruokavirastolta. Myös Hottinen haki tukea ja sai. Noin 10 000 euron tukisumma on tärkeässä roolissa siinä, että kyläkaupan pyörittäminen on kannattavaa.

Tuen edellytyksenä on ympärivuotinen toiminta ja vähintään 7,5 kilometrin etäisyys seuraavaan kauppaan. Kyläkaupalla on oltava tarjolla myös joitakin lisäpalveluita. Hottinen tarjoaa asiakkaille polttoainemyyntiä ja mahdollisuuden käteisen nostamiseen.

Hottisen tilanne hyvä, koska kyläkauppa ei ole pariskunnan ainoa tulonlähde.

– Mieheni koneyritys pitää osaltaan kyläkauppaakin jaloillaan. Jos koneyritystä ei olisi, ei olisi varmaan tätäkään.

Välillä Hottinen auttaa miestään tekemällä metsäkonefirman paperitöitä.

– Hirveän sitovaa työtä tämä on. Käytännössä pitää olla paikalla koko ajan, vaikka kukaan ei kävisi. Joskus lähden keskellä päivää asioille ja laitan lapun oveen.