Satakuntalainen Lähteenmäen kyläkauppa sinnittelee, mutta ei enää kauan – Yrittäjä pelkää ikäihmisten puolesta: ”Voi olla ainoa kontaktipaikka”

Kankaanpään Venesjärvellä sijaitseva Lähteenmäen kyläkauppa on yksi Satakunnan ainoista. Se sinnittelee hengissä paikallisten asukkaiden turvin ja Ruokaviraston myöntämällä kyläkauppatuella.

Vuodesta 2002 yrittäjinä toimineet Ritva ja Tapio Lähteenmäki ovat halunneet toistaiseksi jatkaa kauppatoimintaa, vaikka asiakasmäärä on vähentynyt.

– Venesjärvellä oli ennen vanhaan paljon enemmän asukkaita. Nyt vanhat asukkaat jäävät hiljalleen pois, eikä nuoria ole muuttanut samassa määrin tilalle, Tapio Lähteenmäki kertoo. Hänen vanhempansa perustivat kaupan 80-luvulla ja pyörittivät sen toimintaa vuoteen 2002 asti.

Kankaanpään osuuskauppa rakensi kauppakiinteistön 1950-luvun puolivälissä ja 70-luvulla kauppaa laajennettiin. Vuonna 1980 osuuskauppa päätti lopettaa kaikki sivumyymälänsä.

Tällä hetkellä Venesjärven kylällä asuu noin 450 asukasta. Kaupalla käy kuitenkin asiakkaita myös lähikyliltä. Kesällä toimintaa piristävät mökkiläiset.

Kyläkauppatuella korjauksia

Lähteenmäen kyläkauppa on avoinna ympäri vuoden kuutena päivänä viikossa. Ritva Lähteenmäelle se on päätoiminen työ. Tapio Lähteenmäki työskentelee sähköasentajana ja auttaa puolisoaan iltaisin. Lauantaisin vaimo saa levätä ja vastuu kaupasta on Tapiolla.

– Voisi sanoa, että kaupan pyörittäminen on enemmänkin elämäntapa. Sillä saa ruuan pöytään, ei juuri muuta.

Toiminnan jatkamista on auttanut Ruokaviraston kyläkauppatuki, jota myönnetään enintään 15 000 euroa vuodessa. Sen turvin yrittäjät ovat voineet tehdä investointeja.

– Pystymme sillä rahalla korjailemaan paikkoja ja uusimaan kalustoa. Viime vuonna uusimme kassajärjestelmän, seuraavaksi pitäisi päivittää kylmälaitteita ja ikkunoita, jotka ovat 60-luvulta.

“Linja-autovuorot ovat lähes loppuneet. Aamulla menee koulutaksi, jonka mukana pääsee, jos siinä on tilaa. Kesällä koulujen päätyttyä ei kulje edes sitä.”

Tapio Lähteenmäki

Tarkkana varaston kierron kanssa

Kyläkauppa on tärkeä palvelu etenkin iäkkäämmille venesjärveläisille, joilla on huonot mahdollisuudet matkata 12 kilometrin päähän Kankaanpään keskustaan.

– Linja-autovuorot ovat lähes loppuneet. Aamulla menee koulutaksi, jonka mukana pääsee, jos siinä on tilaa. Kesällä koulujen päätyttyä ei kulje edes sitä.

Nuoremmat käyvät kaupalla vapaapäivinään ja viikonloppuisin. Aina hekään eivät halua lähteä keskustaan asti. 

Kyläkauppa tarjoaa elintarvikemyynnin lisäksi Postin palvelut. Kylältä löytyy lisäksi parturi, pitopalvelu ja viinitila.

Kyläkaupasta saa peruselintarvikkeet vihanneksista vakuumipakattuihin lihoihin ja maitotuotteisiin. Lähteenmäen mukaan kauppaan ostetaan tuotteita lähinnä vuosien tuoman kokemuksen perusteella ja sen mukaan, mikä menee kaupaksi. Välillä kokeillaan jotain uutta ja katsotaan, tekeekö se kauppansa.

– Jos jokin tuote meinaa mennä vanhaksi, pyrimme käyttämään sen itse. Yritämme pitää varaston kierron lyhyenä. Tilausmäärien kanssa on oltava tarkkana, etenkin kun monissa tuotteissa on minimitilausmäärä.

Kyläkauppa tilaa tavaraa pääasiassa Keskolta, HK:lta, Saarioiselta ja Valiolta. Kaupan sisällä on esillä K-merkki: Se kertoo yhteistyöstä Kespron kanssa. K-ketjuun kauppa ei kuulu.

Tapio Lähteenmäelle lopettamispäätös on vaikea, sillä hän syntyi kauppakiinteistössä ja asui siinä pitkään ennen muuttoa lähellä sijaitsevaan nykyiseen asuntoon.

Kaupan loppu lähellä

Lähteenmäen kyläkaupan jatko on vaakalaudalla, sillä perheen lapset eivät ole kiinnostuneita.

– He ovat omissa ammateissaan. Vaimoni eläkeikä lähestyy. Sen jälkeen kauppa tulee näillä näkymin loppumaan.

Tapio Lähteenmäelle lopettamispäätös on vaikea, sillä hän syntyi kauppakiinteistössä ja asui siinä pitkään ennen muuttoa lähellä sijaitsevaan nykyiseen asuntoon. Tällä hetkellä kaupparakennuksessa asuu hänen poikansa.

– Vanhempani muuttivat vuonna 1960 osuuskaupan myymäläapulaisiksi ja saivat siitä silloin asunnon.

Lähteenmäki pahoittelee tilannetta, joka ajaa yhä useamman kyläkaupan lopettamaan toimintansa vähäisen kysynnän takia.

– Kyläkauppojen mukana häviää myös historiaa. Muistan lapsuudestani, kun vanhat isännät kävivät kaupalla ja useampi istui penkeillä kaupan puolella ja poltteli piippua. Kaupat olivat 60-luvulla tarinapaikkoja. Se on muuttunut, vaikka osa kyläläisistä käy edelleen paikan päällä juttelemassa. Monelle vanhemmalle ihmiselle kyläkauppa voi olla ainoa kontaktipaikka.

Päivittäistavarakauppa ry:n tietojen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 kaikkiaan 164 kyläkauppaa. Vielä parikymmentä vuotta sitten niitä oli 664.