Satojen tarinoiden kesä on avoinna juhannuksenakin

Naivistit Iittalassa 29. kesänäyttelyssä kiinnitetään erityishuomiota naivistisen taiteen sisältämiin tarinoihin. Tällä tavoin näyttely osallistuu omalla erityisellä tavallaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Vaikka taideteoksessa ei voikaan irrottaa sisältöä ja ilmaisua toisistaan, katsojan on syytä keskittyä erityisesti siihen, mitä taiteilija haluaa hänelle kertoa.

Naivistinen taide edustaa poikkeuksetta esittävää ja kertovaa taidetta. Aivan historiansa alusta asti naivistit ovat halunneet kertoa teoksissaan omasta elämästään ja niin on yhä edelleen. Naivisti voi ottaa aiheensa omasta arjestaan samalla tavoin, kun joku toinen kirjoittaa tapahtuneen päiväkirjaansa. Samalla taideteos nostaa esiin tekijänsä kokemia tunnetiloja, elämässä tuiki tarpeellisia unia ja unelmia sekä arjesta ylösnostattavia fantasioita.

Naivismi on ennen kaikkea itseoppineiden taiteilijoiden laji, vaikka myös taidetta opiskelleet voivat valita sen tyylikseen kuten kesänäyttelyssäkin voimme havaita. Itseoppineille on tyypillistä, että he aloittavat taiteen tekemisen vasta keski-iässä tai usein myöhemminkin. Ei olekaan ihme, että juuri heidän taiteessaan esiintyy niin paljon elämäkerrallista sisältöä. Monille halu aloittaa taiteen tekeminen ja halu kertoa omaa tarinaa liittyvät siis saumattomasti yhteen.

Omaelämäkerran kirjoittaminen on jo pitkään ollut keskeinen uutisaihe, mutta naivistisen taiteen omaelämäkerrallisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ehkei taiteilijakaan aina huomaa, kuinka tarkasti hän visualisoi yksilöllistä elämäänsä, mennyttä ja päivä päivältä etenevää. Ehkäpä sen huomaa vasta katsoja, joka saa näkemästään impulssin myös oman elämänsä peilaamiseen. Tai miksei löytäjänä voisi toimia jopa historioitsija, joka löytää naivistisen taiteen mikrohistoriallisen tutkimuksensa oivalliseksi lähteeksi.

Sanotaan, että Tv:n tulo sammutti suomalaisista tarinoimisen kyvyn. Sellainen leimahtaa enää esiin korkeintaan saunareissulla tai takanloimussa. Naivistinen taide on säilyttänyt tarinankertomisen kiehtovan taidon. Näyttelyvieraan onkin suositeltavaa paitsi katsoa taideteoksia, myös aivan kuin lukea ja kuunnella niitä.

Kesänäyttelyn yhteydessä on esillä lisäksi taiteilija Martti Lehdon (1933-2016) muistonäyttely. Lehto oli mukana naivistit Iittalassa –näyttelyssä 15 kertaa, vuosina 1990-2005. Martti Lehto oli suomalaisten suuresti rakastama naivistimaalari, joka tunnettiin ennen kaikkea idyllisistä maalaisympäristöön sijoittuvista kissa-aiheistaan. Lehto kuuluu suomalaisen naivismin kaanoniin.

Lehto kykeni maalauksissaan aivan kuin pysäyttämään ajan maagiseen hetkeen, jossa mikään ei liiku. Äärimmäisen kiehtovaa ja suorastaan monumentaalista pysähdystä korosti myös taiteilija halu poistaa maalauksistaan kaikki uuteen viittaavat yksityiskohdat. Siksi maalaustensa sisältämän tarinan olisivat taiteilijan mukaan ymmärtäneet myös 100 vuotta sitten eläneet ihmiset.

Muistonäyttelyn maalausten rinnalla on läpileikkaus Martti Lehdon maalauksista painetuista postikorteista. Yli sadan julkaistun kortin joukosta on katselmuksen näyttelyyn koonnut suomalaisen naivismin merkittävä taustahahmo, Aira Heinänen.

Naivistit Iittalassa -kesänäyttelyn 2017 kuraattorina on toiminut Hannu Castrén Jyväskylästä. Hän on kutsunut näyttelyyn 48 taiteilijaa eri puolilta Suomea. Mukana on sekä aikaisemmin kesänäyttelyssä esiintyneitä että joukko aivan uusia taiteilijoita.

TAITEILIJAT KESÄLLÄ 2017

Kiia-Maria Aho, Vantaa

Kaarina Alsta, Espoo

Anniki, Konnevesi

Sergei Arhipov, Helsinki

Mia Bergqvist, Espoo

Marit Björnegran, Lockne, Ruotsi

Stina Engvall, Kristiinankaupunki

Reetta Gröhn-Soininen, Joensuu

Margit Hakanen, Tampere

Petra Heikkilä, Tampere

Hannu Hirsivuori, Tampere

Sinikka Hurskainen, Imatra

Minna Iso-Lähteenmäki, Tampere

Maija Kanerva, Tampere

Reijo Kivijärvi, Soini

Rauni Koivisto, Hyvinkää

Sirkka Koivula, Laukaa

Anneli Kokkonen, Lahti

Martti Laaksonen, Turku

Lauri Lahtinen, Turku

Matti Laine, Eura

Kauko Lehtonen, Pori

Esa Leppänen, Kuusamo

Seija Levanto, Pori

Talvikki Lusa, Teuva

Katja Mesikämmen, Turku

Hanna Meuronen-Marjamaa, Lappeenranta

Kati Mikola, Sauvo

Raija Männistö-Koski, Kurikka

Virve Niemi, Iittala

Raija Nokkala, Uusikaupunki

Marja Nykänen- Naukkarinen, Pieksämäki

Kikka Nyrén, Lahti

Marjaana Orkoneva, Kirkkonummi

Terho Peltoniemi, Jyväskylä

Heli Pukki, Lappeenranta

Asta Pulkkinen, Hollola

Pirkko Pullinen-Valtonen, Iittala

Jose Räsänen, Helsinki

Vesa Sarenko, Raisio

Jeroma Tabell, Tampere

Helena Törmälä, Kouvola

Liisa Utter, Keuruu

Eino Viikilä, Kuhmoinen

Aimo Vuorinen, Eura

Inka Yli-Härsilä, Tampere

Pertti Ylinen, Vantaa