Saunottaja haluaa elvyttää entisajan saunaperinteet – ”Tämä on eri asia kuin oma perjantaisauna”

Suomalainen saunaperinne on rikas ja moniulotteinen, mutta typistynyt vain parin sukupolven aikana lähinnä löylyttelyksi. Vantaalainen saunottaja Laura Foon pyrkii tuomaan saunomiseen takaisin niitä vivahteita, joita siinä oli entisaikaan.

– Pyrin siihen, että uusienkin ideoideni juuret olisivat kansanperinteessä. Saunotukseni eivät ole aikamatkoja menneeseen, vaan ennemminkin tutkin, mikä perinteestä palvelisi myös tässä päivässä, Foon kertoo.

Foon valmistui hierojaksi vuonna 2015, ja seuraavana vuonna hän perusti oman hieronta-alan yrityksen. Joogaa hän on harrastanut ja ohjannut nuoruudestaan asti. Nämä ammatit tukivat myös saunottajan työtä, kun Foon kiinnostui siitä.

– Hierojana olin pohtinut lisää työkaluja kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja ylipäätään terveyden ylläpitoon. Sitten Latviassa joogaleirillä satuin törmäämään paikalliseen saunottajaan, Foon kertoo.

Saunottaja veti leiriläisille työpajan, jossa kertoi esimerkiksi, millaisia kasveja saunottamisessa voi hyödyntää.

– Ajattelin, että mehän olemme suomalaisia, mitä sauna saattaakaan meille tarjota. Sitten rupesin tutkimaan asiaa. Selvisi, että meillä on ollut saunassa kokonainen parantamiskulttuuri, joka on jäänyt pois ihan yhden-kahden sukupolven aikana, Foon sanoo.

Nykyisin Foon on kokopäivätoiminen saunottaja, joka omistaa kahden muun yrittäjän kanssa Sipoonjoen perinnesaunan.

Saunotus liittyy elämänkaareen

Kun Foon kiinnostui saunottamisesta, hän etsi tietoa niin toisilta saunottajilta kuin esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista, jonne on taltioitu seikkaperäisesti erilaisia saunaperinteitä. 

– Samalla kun perehdyin saunottamiseen, toimin myös hierontayrittäjänä, ja tuotteistusprosessi oli koko ajan matkassa mukana. Pikkuhiljaa lähdin laajentamaan palveluvalikoimaa saunan puolelle.

Foon aloitti saunottamisen vuonna 2018, ja toimi aluksi kiertävänä saunottajana. Hänen repertuaariinsa kuuluvat esimerkiksi erilaiset perinnehoidot ja hieronta saunassa. Hän hyödyntää hoidoissaan erilaisia luonnonantimia, kuten turvetta, hunajaa tai havuja. Foon tekee niin yksilö- kuin ryhmäsaunotuksia eri teemoin.

– Saunotukset voivat liittyä vuodenkiertoon tai elämänkaareen. On morsius-, hääpari-, eläkkeellejäänti- ja syntymäpäiväsaunotuksia. Teemoista esimerkiksi surusaunotus voi liittyä eroon tai läheisen poismenoon.

Foon sanoo, että vaikka sauna on monelle suomalaiselle tuttuakin tutumpi, saunottaminen on useimmille aivan vieras käsite. 

– Jokainen uskoo osaavansa saunoa, mutta monet saunotuksen kokeneet ovat kuitenkin saaneet ahaa-elämyksen, että tämä onkin eri asia kuin oma perjantaisauna, Foon sanoo.

– Onhan eri asia tehdä kotona joogaharjoitus kuin mennä ohjatulle joogatunnille, tai rukoilla itsekseen kuin mennä kirkkoon jumalanpalvelukseen. Molemmat ovat tärkeitä, mutta erilaisia kokemuksia.

Terve löyly, terve lämmin

Sauna on aina ollut suomalaisille pyhä paikka. Foon kuvailee, että entisaikaan sauna merkitsi paitsi hoitavaa ja elvyttävää paikkaa, myös porttia tämän maailman ja tuonpuoleisen välillä.

– Saunassa synnyttiin ja siellä pestiin vainaja, valmisteltiin hänet viimeiselle matkalle, Foon sanoo.

Lisäksi sauna on aina kuulunut elämän tärkeisiin taitekohtiin, kuten naimisiinmenoon.

Foon kertoo, että entisaikaan saunottajat kiersivät kylästä kylään. Sauna lämmitettiin ja kylänväki pääsi hoidettavaksi. Oli arkisaunottajia, jotka toimivat lähinnä pesijöinä ja kylvettäjinä, sekä parantajaeukkoja, joiden pakeille mentiin erilaisten vaivojen vuoksi.

– Silloin saunottaminen oli rituaalisempaa. Saunaloitsuperinne oli vahvasti käytössä tämäntyyppisissä saunotuksissa.

Yleensä Foonin omakin saunotus alkaa ensilöylyn tervehdyksellä, ja Foon laulaa saunaloitsun.

– Se voi olla niinkin yksinkertainen, kuin että ”terve löyly, terve lämmin, terve tervehdyttäjälle”. Se muuttaa koko saunomishetken luonteen, kun sanojen myötä tilaan laskeutuu pyhyys. Se sitoo ihmisen juuri siihen hetkeen, Foon kuvailee.

Olennainen, mutta ehkä nykypolvilta unohtunut osa saunomista ovat myös luonnonantimet, joista saadaan täsmähoitoa kunkin vuodenajan vitsauksiin.

– Esimerkiksi nyt syyskaudella käytetään havuja sekä siankärsämöjä, ne auttavat vahvistamaan puolustuskykyä ja hoitavat hengityselimistöä.

Foon sanoo, että sauna paitsi tekee hyvää ihmisen hermostolle, myös mielenterveydelle.

– Sauna on ollut suomalaisille selviytymisehto esimerkiksi sota-aikana, ja on sitä nykyäänkin. Sinne voi mennä palautumaan ja nollaamaan koko oman olemisen.

Foon kertoo, että tulevaisuus Sipoonjoen perinnesaunalla näyttää kiireiseltä. Tänä syksynä hän ja yrittäjäkollegat ovat käynnistäneet oman saunottajakoulutuksen sekä kansainväliselle kohderyhmälle suunnatut retriittityyppiset työpajat. 

– Syksyltä kaikki paikat ovat täynnä, kevään koulutuksiin on vielä tilaa. Saunotusperinne selvästi kiinnostaa, Foon sanoo.