Siivousyritys säästyi koronakriisissä lomautuksilta sopimalla henkilöstön kanssa – Yrittäjä: “Hienoin hetki työurallani”

Työpaikoille pitäisi saada sopimisen vapaus. Näin voi päätellä Suomen Yrittäjien Kantar TNS:llä teettämän työelämägallupin tuloksista. Työllisistä 63 prosenttia haluaa, että työpaikilla voisi sopia työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä haluavat.

Vastaajista 19 prosenttia on eri mieltä ja 18 prosenttia ei osaa arvioida asiaa. Kyselyyn vastasi 1061 työelämässä olevaa.

Sopimisen vapaus tuo etuja työntekijöille ja työnantajalle sekä mahdollistaa liiketoiminnan kehittämisen. Tästä elävä esimerkki on vaasalaisen siivouspalveluyritys Kiffel. Yritys haluaa maksaa alan normitasoa parempaa palkkaa ja tarjota asiakkaille monipuolisia palveluita. Se ei onnistu ilman sopimisen vapautta. Esimerkiksi koronakriisissä työyhteisö päätti ottaa kaikki keikat vastaan, mitä onnistuttiin saamaan. Aikataulut elivät paljonkin.

– Työvuorot pitäisi ilmoittaa 2-3 viikkoa etukäteen, mutta keikkaluontoisessa työssä sen on mahdotonta. Työntekijöillä on myös enemmän joustoa, kun voi vaikka joulunaikaan tehdä enemmän tunteja, sillä tammikuussa on aina hiljaisempaa. Työn jaksotus on työntekijälähtöistä, mutta pidemmistä päivistä ei makseta ylityökorvauksia, Kiffelin toimitusjohtaja Jenni Parpala kertoo.

Hän on myös Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja.

Työvuorojen suunnittelu kovin pitkälti etukäteen ei myöskään sovi tulevaisuuden palvelukokemuksen takaamiseen. Verkkokauppojen ja -palveluiden kehittyessä asiakkaat haluavat palvelut lyhyellä varoitusajalla.

– En voi istuttaa työntekijöitä toimistolla odottamassa. Nopealla reagoinnilla palvelusta voidaan laskuttaa oikea hinta, joka näkyy parempana palkkana. Se on matalapalkka-alalla huomattava etu, Parpala kertoo.

Kiffeli teki myös koronakriisissä työntekijöidensä kanssa sopimuksen, joka säästi työntekijät lomautuksilta. Koronakriisissä työntekijät suostuivat kolmen päivän palkattomaan vapaaseen kukin vuorollaan. Ilman järjestelyä, lomautus olisi ollut väistämättä edessä.

– Se oli hienoin hetki työurallani. Keväällä oli myös aito huoli siitä, saisiko työntekijä liitosta rahaa, sillä lomautushakemusten käsittelyajat olivat kuukausien pituisia, Parpala sanoo.

Selvä tulos

Parpala osti hiljattain myös pesulaliiketoiminnan. Ajatus on, että jos toisessa toiminnassa on hiljaisempaa, työntekijä voi saada vuoroja toisesta toiminnosta. Monityöpaikkainen työelämä on myös tulevaisuutta palvelualoilla.

Työelämägallupin mukaan 49 prosenttia vastaajista haluaisi sopia työpaikoilla palkoista, korvauksista ja lisistä, 46 prosenttia työajoista, sekä 44 prosenttia lomien ja vapaiden ajankohdista enemmän kuin nyt. 31 prosenttia haluaisi sopia monipaikkatyön käytännöistä.

– Työelämässä olevat haluavat laajalti sopimisen vapautta. Sitä haluavat kaiken ikäiset kaikenlaisilla työpaikoilla. Tässä ei ole mitään epäselvää, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Sopimisen monet muodot

Miten työpaikoilla sitten käytännössä sovitaan? Jenni Parpalan Kiffelissä on 15 työntekijää. Yritys pitää kuukausipalaverin, jossa kaikki asiat käydään läpi.

– Meillä on yrityksessä suoraan puhumisen kulttuuri, Parpala toteaa.

Hän ymmärtää kuitenkin tarpeen myös luottamusvaltuutetulle.

– Kun yritys kasvaa, on helpompaa, kun on yksi kanava, jonka kautta kommunikoida. Luottamusvaltuutettu sujuvoittaa asioita. Hänet voidaan valita demokraattisesti vaaaleilla, millä on positiivinen vaikutus yritykseen. Meillä ei ole virallisesti nimitetty ketään, mutta sanansaattaja löytyy. Työyhteisöistä nousee aina joku mielipidevaikuttaja, Parpala toteaa.

Työelämägallupin tuloksissa 74 prosenttia vastaajista kannattaa sitä, että kaikki työntekijät ovat sopimisessa samanarvoisessa asemassa riippumatta ammattiliiton jäsenyydestä. Eri mieltä on vain 14 prosenttia vastaajista, eniten yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä.

– Myös liittojen jäsenet nostavat luottamusvaltuutetun luottamusmiehen edelle työpaikan sopimisosapuolena. Työelämässä olevat puolustavat ihmisten yhdenvertaisuutta sopimiseen riippumatta siitä, ovatko ihmiset liiton jäseniä tai eivät, Työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.

Luottamusvaltuutettua kannattaisi vastaajista 38 prosenttia vastaajista. Toiseksi suosituin vaihtoehto olisi se, että koko henkilöstö olisi yhdessä sopimassa. Ammattiliiton luottamusmiestä kannattaa 20 prosenttia.

Luottamusvaltuutetun kannatus on vahvinta suurilla työpaikoilla. Pienillä taas halutaan sopia koko henkilöstön voimin.

– Pitää rakentaa malli, jossa sopiminen on laajalti mahdollista myös koko henkilöstöä edustavan luottamusvaltuutetun kanssa. Luottamusvaltuutettu on merkittävästi luottamusmiestä halutumpi sopimisen osapuoli työpaikoilla, Makkula sanoo.

Lue myös ”Erittäin merkittävä päätös” – Järjestäytymätön työnantaja ei toiminut väärin kieltäydyttyään luottamusmiehen valinnasta

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi