Sitran barometri: Yrittäjät kokevat muita enemmän voivansa vaikuttaa tulevaisuuteen

Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra on julkistanut tulevaisuusbarometrin, johon se on koonnut megatrendien näkökulmasta suomalaisten kokemuksia tulevaisuuden kehityssuunnista.

Sitra kertoo tulevaisuusbarometrin johdannossa, että suomalaiset tuntevat tulevaisuuden keskeiset kehityssuunnat, kuten ilmastonmuutoksen, digitalisaation ja demokratioiden kehityshaasteet varsin hyvin.

Suomalaiset tuntevat megatrendeistä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen parhaiten ja se nähdään suurimpana uhkana. Vähiten tuttuja ovat kansainvälisen politiikan jännitteet ja demokratian haasteet. Omat vaikutusmahdollisuudet kyseisen kehityskulun suhteen suomalaiset kokivat vähäisemmiksi.

Teknologian nopeaan kehitykseen ja työelämän muutokseen suomalaiset liittävät eniten mahdollisuuksia. Tulevaisuuden kehityskulkuihin suomalaiset odottavat suuria muutoksia etenkin valtionhallinnolta, kunnilta ja kaupungeilta sekä yrityksiltä. Kolmesta megatrendistä ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ylikulutukseen vastaamiseksi odotetaan kaikilta toimijoilta suurimpia muutoksia, Sitra kertoo.

Tulevaisuus kiinnostaa ja pelottaa suomalaisia, mutta mahdollisuuksiin ja keinoihin vaikuttaa omaan tulevaisuuteen vaihtelee. Kokemus vaikutusmahdollisuuksista ja keinoista riippuu paljon toimeentulon tasosta.

Yrittäjät erottuvat omana ryhmänään vastauksista, sillä 97 prosenttia heistä on kiinnostuneita tulevaisuudesta. Yrittäjät myös uskovat selvästi keskimääräistä enemmän siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Teknologian kehitys on pelottava mahdollisuus

Teknologian tuomat muutokset yrittäjät näkevät mahdollisuuksina. Teknologian kehitys tuo mahdollisuuksia, uskoo 67 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Yrittäjistä 83 prosenttia näki mahdollisuuksia ja akateemisesti koulutetuista 81 prosenttia. Ne vastaajat, jotka joutuivat tinkimään lähes kaikesta, kokivat enemmän uhkia.

Keskustelu työn murroksesta on synnyttänyt kahdenlaista ajattelutapaa: työ muuttuu ja häviää, toisaalta työtä uskotaan löytyvän jatkossakin.

Sitran mukaan enemmistö uskoo, työn muuttuvan epävarmemmaksi ja työttömyyden lisääntyvän väliaikaisesti, mutta vain neljännes uskoo työttömyyden lisääntyvän.

Teknologian kehityskulkuun ja työelämän muutokseen vaikuttamiseen sen sijaan koettiin olevan vähän mahdollisuuksia. Vain 19 prosenttia arvioi, että voi itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon tähän kehityskulkuun.

Kansainvälisen politiikan jännitteet huolettavat yrittäjiä

Kansainvälisen politiikan jännitteisiin ja demokratian haasteisiin liittyy suomalaisten mielissä paljon uhkia. Näin koki 78 prosenttia vastaajista.

Yrittäjistä 90 prosenttia koki uhat melko suurina tai erittäin suurina. Osin kyse voi olla viennin odotusten heikentymisestä ja osin Iso-Britannian lähestyvän EU-eron aiheuttamasta epävarmuudesta, jolla on vaikutuksia useiden toimialojen tulevaisuuden näkymiin.

Demokratian vahvistumista ja uusien osallisuuden muotojen kehittymistä pitää tärkeänä 76 prosenttia suomalaisista ja onnistumista todennäköisenä 53 prosenttia. Keskimääräistä tärkeämpänä sitä pitivät yli 50-vuotiaat, akateemisesti koulutetut sekä yrittäjät. Myös tämän tavoitteen kohdalla näkemykset onnistumisesta vaihtelevat koetun toimeentulon suhteen.

Sitran mukaan on useita tutkimuksia, joiden mukaan suomalaiset ovat tyytymättömiä demokratian tilaan ja luottamus siihen on laskenut. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla on suhteellisen korkea luottamus demokraattisiin instituutioihin. Suomen hallinnon ja johtamistavan edistyksellisyyttä ja uudistumiskykyä pidetään tärkeänä laajasti eri vastaajaryhmien kesken.

Omat vaikutusmahdollisuudet kansainväliseen politiikkaan ja demokratian kehitykseen koetaan pieninä. EU-vaalit ovat kuitenkin tulossa, jolloin on mahdollisuus äänestää.

Äänestyskopissa yrittäjät kokevat koulutuksen, ilmastonmuutoksen, kilpailukyvyn sekä työllisyyden ja työelämän muutoksen erityisen tärkeiksi teemoiksi.

Kilpailukyky, elinikäinen oppiminen ja kiertotalous ovat yrittäjille tärkeitä

Sitä, että olemme kilpailukykyisiä korkeaa osaamista vaativassa globaalissa taloudessa, piti tärkeänä suurin osa, eli 84 prosenttia vastaajista ja todennäköisenä selvä enemmistö, eli 68 prosenttia vastaajista.

Yrittäjien näkemykset erottuvat selkeästi. Heistä 96 prosenttia pitää kilpailukykyä tärkeänä ja 78 prosenttia uskoo onnistumisen todennäköisyyteen.

Toinen yrittäjille tärkeä teema on elinikäinen oppiminen. Kaikista vastaajista 79 prosenttia pitää asiaa tärkeänä, mutta yrittäjävastaajista teemaa pitää tärkeänä 90 prosenttia. Myös akateemisesti koulutetut pitävät asiaa tärkeänä: 80 prosentin mielestä asia on vähintään melko tärkeä.

Yrittäjät erottuivat vastaajina myös kiertotalouskysymyksissä. Suomalaisista 89 prosenttia piti teemaa tärkeänä. Yrittäjistä 99 prosenttia ja akateemisesti koulutetuista 94 prosenttia pitivät tavoitetta tärkeänä. Kaikista vastaajista 47 prosenttia piti tavoitteessa onnistumista mahdollisena, yrittäjävastaajista 54 prosenttia.

Työllisyys ja koulutus ovat painavia teemoja äänestykopissa

Tutkimukseen liittyviin avoimiin kysymyksiin vastaajat saivat listata kolme asiaa, joiden he toivoisivat toteutuvan yhteiskunnassa pitkällä aikajänteellä.

Sitran mukaan suomalaisille tärkeissä asioissa näkyvät erityisesti ekologinen kestävyyskriisi, työn murros ja kysymys tulevaisuuden työpaikoista, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Globalisaatio puolestaan konkretisoituu ihmisten tulevaisuuden näkemyksissä erityisesti maahanmuuttokysymykseksi. Tärkeä teema oli myös demokratian säilyminen ja parantaminen.

Tulevissa eduskuntavaaleissa tärkeimpiä teemoja suomalaisille ovat työllisyys ja työelämän muutokset, jotka mainitsi 84 prosenttia vastaajista, sekä koulutus, jonka mainitsi 83 prosenttia vastaajista. Nämä teemat nousevat tärkeimpien asioiden kärkeen ihmisten miettiessä, ketä äänestävät seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Sosiaaliturvaturvauudistusta pitää tärkeänä äänestyspäätöksensä kannalta 79 prosenttia suomalaisista, ja ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ylikulutusta 76 prosenttia. Vähiten merkitystä ehdokkaan valinnassa on Suomen kilpailukyvyllä, kansainvälisen politiikan jännitteillä ja demokratian vaikeuksilla ja sote-uudistuksella.

Sitran mukaan vastauksissa kerrottiin, että yhteiskunnan toivottiin kehittyvän suvaitsevammaksi, ja vähemmän itsekkääksi ja ahneeksi. Yhteiskunnan toivottiin kehittyvän suvaitsevammaksi, ja vähemmän itsekkääksi ja ahneeksi. Vastaajat toivoivat yhteisen ymmärryksen lisääntymistä ja empatiaa sekä keskustelukulttuurin parantumista. Useat mainitsevat erikseen toiveen vihapuheen vähentymiseksi.

Eriarvoisuuden, polarisaation ja konkreettisena esimerkkinä asunnottomuuden ja leipäjonojen toivottiin poistuvan ja tilalle yhteisvastuuta sekä parempaa asemaa heikompiosaisille. Tulevaisuuden yhteiskunnassa toivotaan olevan vähemmän eriarvoisuutta ja polarisaatiota, enemmän yhteisvastuuta ja parempi asema heikommassa asemassa oleville ja vähävaraisille. Vastauksista nousi toive säilyttää tai vahvistaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuuksia.

Vastakkaisia näkemyksiäkin toki nousi esiin. 25 vastauksessa toivottiin sosiaaliturvan heikentämiseksi sekä yksilön vastuun lisäämiseksi ja valtion “holhouksen” vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Muutoksia vastaajat odottavat kaikilta toimijoilta. Valtionhallinto, kunnat, kaupungit ja yritykset ovat suurimpien odotusten valokeilassa. Seuraavaksi eniten odotuksia luodaan mediam, mielipidevaikuttajien ja oppilaitosten suuntaan. Kansalaisiin ja järjestöihin kohdistuu vähiten odotuksia, mutta yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että myös järjestöjen ja kansalaisten pitäisi saada aikaan vähintään melko suuria muutoksia kaikkien megatrendien kehityskulkujen osalta.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi