Kansannousun kauhut kokenut Mikael asui teini-iässä hylätyssä junavaunussa, kunnes yllättävä käänne toi hänet Suomeen: Nyt hän maksaa palkkaa kahdeksalle työntekijälle

Mikael Denutin, 34, työura on ollut kaikkea muuta kuin tyypillinen. Lapsuudessa ja nuoruudessa kovia kokenut Denuti on nykyisin yrittäjä Suomessa, mutta kaikki olisi voinut mennä toisin.

Denuti syntyi Romaniassa perheeseen, jonka äiti oli unkarilainen ja isä romanialainen. Yksi lapsuuden surullisimmista kokemuksista liittyy lähellä Unkarin rajaa sijainneen kotitalon polttamiseen Romanian vallankumouksen aikana. 

– Pikkusiskoni kuoli tulipalossa. En muista siitä paljoakaan, koska olin niin nuori, Denut kertoo.

Palon jälkeen Denutin äiti joutui psykiatriseen hoitoon ja Denut muutti isovanhempiensa luo. Äidin päästessä hoidosta takaisin normaaliin elämään perhe päätti muuttaa Unkariin.

– Muistan, kuinka matkalla Unkariin meille kerrottiin, että meidät otettaisiin maassa avosylin vastaan. Totuus oli, että jouduin koko lapsuuteni kuuntelemaan Unkarissa haukkumista siitä, että olen romanialainen.

Denut kävi koulun Unkarissa ja totesi olevansa kerta toisensa jälkeen luokan paras oppilas. Unkarissa perheen oli käytävä maan lain nojalla leimaamassa Romanian passi kolmen kuukauden välein, jotta maassa oleskelu olisi laillista.

– Äitini tuli raskaaksi, kun olin 11-vuotias. Silloin hän ei käynyt leimaamassa passia. Se tarkoitti, että olimme maassa laittomasti. Sen jälkeen äiti ei enää uskaltanut käydä leimaamassa passia siinä pelossa, että meidät karkoitetaan maasta. Hän masentui pahasti ja oli vain kotona, Denut kertoo. Hän oli tuolloin alaikäinen ja sai liikkua ulkona ilman pelkoa siitä, että poliisi pysäyttää ja pyytää esittämään henkilöllisyystodistuksen.

– Elätin perhettä tuolloin keräämällä kaikenlaista ilmaista tavaraa ja valmistamalla niistä jonglöörin välineitä. Esitin temppuja metrotunnelissa ja sain kerättyä sen verran rahaa, että se riitti vuokran maksamiseen ja ruuan ostamiseen. Sitä jatkui nelisen vuotta.

Kodittomana tyhjissä junavaunuissa

Kun Denut oli 16-vuotias ja Unkarin lain mukaan täysi-ikäinen, poliisi pysäytti hänet ja pyysi näyttämään henkilöllisyystodistusta. Seuraus ei kuitenkaan ollut niin paha, kuin perhe pelkäsi.

– Meidän piti käydä Romanian puolella tekemässä uudet passit, minkä jälkeen pääsimme takaisin Unkariin. Silloin harmitti äitini puolesta, joka oli tavallaan pelännyt kotona turhaan monta vuotta.

Teini-ikäisenä Denutilla oli vaikea vaihe elämässään. Kun perhe palasi Romaniasta uusien passien kanssa takaisin Unkariin, Denut päätti karata kotoa. Hän päätyi kodittomaksi ja vietti yönsä läheisellä rautatieasemalla tyhjissä junavaunuissa.

– En pitänyt yhteyttä äitiini 2-3 vuoteen. Join paljon. Olisin varmasti edelleen koditon, jos en olisi löytänyt elämääni aikuisia, jotka jostain syystä näkivät minussa aina jotain auttamisen arvoista.

Denut kiittää niitä lukuisia työnantajia ja yrittäjiä, jotka ovat luottaneet häneen.

– Minua on kannustettu esimerkiksi säästämään ja asunnon hankkimiseen. Siitä olen hyvin kiitollinen.

Suomalainen tyttöystävä löytyi Italiasta

Lukion viimeisenä vuotena Denut oli Italiassa suorittamassa opiskelijoiden kanssa lukio-opintoihin liittyvää projektia. Matkalla hän tapasi Niinan, nykyisen vaimonsa.

– Olimme ensin yhteydessä saähköpostilla, kunnes Niina tuli käymään Unkarissa. Päätin, että pidän välivuoden opinnoista ja muutan Suomeen siksi aikaa, kunnes Niina saa lähihoitajan opintonsa valmiiksi. Sen jälkeen meillä oli tarkoitus muuttaa Unkariin.

Vuonna 2006 pariskunta muutti Mikkeliin, kun Denut sai apulaisopettajan työpaikan Etelä-Savon ammattiopistosta. Samana vuonna Niina tuli raskaaksi.

– Silloin Niina sanoi minulle, ettei suostu muuttamaan Unkariin, vaan haluaa kasvattaa lapsen Suomessa. Sanoin, että voin jäädä Suomeen, mutta en Mikkeliin. Se oli minulle liian pieni kaupunki.

Pariskunta vaihtoi maisemaa ja muutti Helsinkiin. Alussa Denut keräsi pulloja, kun muuta tulonlähdettä ei ollut. Hieman myöhemmin hänen onnistui saada junasiivoojan paikka ISS-siivouskonsernin kautta. Hän oli tehnyt harrastuksenaan verkkosivuja, minkä vuoksi alan opinnot alkoivat kiinnostaa. Denut haki ja pääsi Metropolia Ammattikorkeakoulun englanninkieliseen mediatekniikan insinöörin koulutukseen.

– Opintojen aikana tein monenlaisia töitä. Jaoin lehtiä, tiskasin, siivosin, tarjoilin ja olin baarimikkona.

Google-haku antoi osviittaa alanvalinnasta

Kouluprojektien aikana Denut sai idean toiminimen perustamisesta. Sen alla hän teki 3D-mallinnuksia ja verkkosivuja. Sitten tapahtui jotain odottamatonta.

– Sain diplomin ja päätin rohkaistua hakemaan Nokialle töihin. Sainkin töitä ohjelmistotehtävistä. Ensimmäisenä työpäivänä kerrottiin, että osasto, jolle minut oli palkattu, oli valitettavasti suljettu eikä töitä ole. Minulla oli kuitenkin työsopimus. Soitin esimiehelleni, jonka vastaaja ilmoitti, ettei kyseinen henkilö ole enää töissä Nokialla. Sopimustani ei koskaan purettu, joten voi olla, että olen edelleen sen perusteella töissä Nokialla, Denut nauraa.

Päättäväinen Denut ei lannistunut, vaan päätti etsiä seuraavan työmahdollisuuden. Hän kirjoitti Google-hakuun, millä aloilla on varmimmin töitä.

– Vastaukseksi sain hoitoalan ja putkialan. Hoitoalalle en halunnut, mutta putkiala kuulosti ok:lta. Ilmoittauduin uravalmennuskoulutukseen, josta sain tarvittavat pätevyydet alalle, kuten tulityökortin.

Kurssin viimeinen osuus oli työharjoittelupaikan etsiminen. Kovan etsimisen jälkeen yksi yritys suostui ottamaan Denutin. Haasteena oli puutteellinen kielitaito, sillä Denut puhui vielä tuolloin vain englantia.

– Eräs yritys otti minut ilmaiseksi harjoittelijaksi. Ensimmäinen kuukausi meni niin, että raahasin sementtisäkkejäpihalta viidenteen kerrokseen. Siitä huolimatta yritin suorittaa työn niin hyvin kuin mahdollista.

Päättäväinen Denut ei lannistunut, vaan päätti etsiä seuraavan työmahdollisuuden. Hän kirjoitti Google-hakuun, millä aloilla on varmimmin töitä.

Kun harjoittelu loppui, Denut uteli yrityksestä oppisopimuspaikkaa. Se järjestyi, sillä palaute tehdystä työstä oli ollut positiivista. Niinpä hän aloitti oppisopimuskoulutuksen putkiasentajaksi. Sittemmin yrityksessä avattiin ilmanvaihtoliiketoiminta, johon Denutia pyydettiin mukaan. Hän päätti suorittaa sekä putkialan että iv-alan tutkinnon oppisopimuksella. Tyytymättömyys työhön kasvoi kuitenkin sitä mukaa, mitä pätevämmäksi Denut itsensä opiskeli.

– En saanut palkankorotusta, vaikka minulla oli tutkinnot kahdelta eri alalta. Perusteena oli aina, ettei ole varaa. Viimeinen pisara oli, kun yrityksen ilmoitustaululle tieto, että firma teki edellisvuonna miljoona euroa voittoa. Päätin että lähden, sen verran otti päähän.

Liiketoimintaa myös Unkarissa

Pettymyksen jälkeen Denut sai paikan toisesta yrityksestä iv-puolen työnjohtajana. Siellä hän oli melkein vuoden, kunnes sai yhteydenoton headhunterilta, joka oli kuullut Denutin taidoista ja pyysi tätä työnjohtajaksi alan yritykseen, jossa vastuuta tarjottiin enemmän.

– Se oli vaativaa työtä. Työn aikana minulle selvisi, että kyseisellä yrityksellä oli paljon turhan korkeita kuluja. Selvittelin niitä tarkemmin ja kerroin asiasta toimitusjohtajalle. Hän suuttui ja oli sitä mieltä, etten oikeasti osaa työtäni, eikä ole minun hommani laskea sellaisia. Sanoin, että tällä menolla yritys menee nurin.

Denut irtisanoutui ja alkoi tehdä iv-alan töitä omalla toiminimellään vuoden 2019 kesällä. Muutaman kuukauden päästä hänen edellinen työnantajansa meni konkurssiin.

– Työntekijät sieltä ottivat yhteyttä ja kyselivät, olisiko minulla tarjota heille töitä omassa yrityksessäni. Silloin päätin, että perustan uuden yrityksen. Otin osan heistä töihin.

Denutin yritys IVAeris on pärjännyt, vaikka monella iv-alan yrityksellä on vaikeuksia. Yritys työllistää kahdeksan työntekijää.

– Meillä ei ole omia isoja varastoja. Olen muuttanut omakotitalon pihalla sijaitsevan vajan toimistotilaksi ja autotallin pieneksi varastotilaksi. Tilaamme suurimman osan materiaaleista suoraan työmaalle.

Viime kuukausina Denut on käynnistänyt liiketoimintaa Unkarissa. Sodan jälkeen maassa alettiin eristää taloja energiakulujen pienentämiseksi.

– Huomasin, että Unkarissa talojen ilmanvaihto on aika tuntematon käsite. Unkarissa alettiin eristää taloja, kun Ukrainan sodan aiheuttamat sanktiot alkoivat vaikuttaa erittäin negatiivisesti energian hintoihin Unkarissa. Perustin Unkariin firman, joka tilaa tavaraa Suomen yritykseltäni ja Unkarissa olevat alihankkijat vastaavat asennuksista.

Asentajat ovat käyneet Suomessa opettelemassa laitteiden asennuksia ja perehtymässä Suomen käytäntöihin.

– Uskon, että vuoden sisällä tästä kasvaa meille merkittävä tulonlähde.