Sotiminen on kallista puuhaa – monellakin tapaa

Venäjän helmikuussa alkanut hyökkäys Ukrainaan jatkuu edelleen. Se kävi nopeasti selväksi, että ilmeisesti Venäjän alkuperäisenä tarkoituksena ollut salamasota jäi suutariksi. Ukraina on puolustanut maataan valtavalla urheudella, joka on kuin toisinto Suomen asemasta toisessa maailmansodassa. Daavid ja Goljat silloinkin ottelivat.

Siinä missä ukrainalaisille sota on suuri kärsimysnäytelmä, sodan seurannaisvaikutukset näkyvät ympäri maailmaa. Kaikista voimakkaimmin sota vaikuttaa lähialueella eli tässä tapauksessa Euroopassa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen televisiossa maan sisäiset uutiset ovat jo syrjäyttäneet Ukrainan piikkipaikalta. Euroopassa sen sijaan kriisi vaikuttaa lähes kaikkien jokapäiväiseen arkeen vielä pitkään.

Etenkin Ukrainan rajanaapurit, etunenässä Puola on kokenut ällistyttävän voimakkaan pakolaisaallon, joka toki aikojen saatossa jakaantuu ympäri Eurooppaa, myös meille Suomeen. Tämän vuoden aikana Suomeen odotetaan jopa 40 000– 80 000 ukrainalaista. Toisaalta sota on alleviivannut entisestään myös maailmanlaajuisten logistiikkavirtojen merkitystä. Se, että Ukrainan sota aiheuttaa ruokapulaa yli 10 000 kilometrin päässä Afrikassa, on tästä ehkä karmaisevin muistutus.

Suomessa ruoka ei tule loppumaan, mutta sen hinta tulee nousemaan, ja monessa muussa suhteessa riippuvaisuus erilaisista ja monesti pitkistäkin logistiikkaketjuista on jo käynyt ilmeiseksi. Hyvän esimerkin tarjoaa dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa tarvittava AdBlue-liuos. Oman ruokatuotannon osalta pullonkaulaksi voivat osoittautua myös lannoitteet, joista merkittävä määrä on aikaisemmin tullut meille itänaapurista. Suomen huoltovarmuuden tola on kansainvälisesti vertailtuna melko hyvä, mutta petrattavaakin riittää. Samaan vanhaan maailma ei enää palaa, vaikka sota epäilemättä joskus loppuukin.

Yksittäisen kuluttajankin lompakkoon sodan vaikutukset on jo nyt ehtinyt tehdä ikävän loven. Jo entuudestaan nousussa ollut inflaatio on saanut sodasta bensaa liekkeihinsä. Jos ja kun kuluttajien vaikutusta voi historian perusteella ennustaa, lienee melko varmaa, että ostopäätösten tekemistä mietitään entistä pidempään, saattavatpa osa hankinnoista mennä jopa jäihin ja säästäminen lähtee kasvuun. Tämän puolesta todisti myös Tilastokeskuksen tuorein luottamusindeksi. Vuodesta 1995 lähtien julkaistussa indeksissä odotukset Suomen taloudesta ovat olleet nykyistä synkemmät vain joulukuussa 2008. Silloin syy oli finanssikriisi.

Yksi selkeimmistä indikaattoreista kokonaisuuteen on ollut polttonesteiden hinta, jonka joka ikinen tankilla asioiva on saanut huomata. Yrityspuolella tästä etulinjassa toki kärsivät kuljetusyritykset, mutta välillisesti se vaikuttaa koko Suomen kilpailukykyyn ja koskee lähes kaikkea yritystoimintaa, jossa tarvitaan logistiikkaa. Suurin osa tuotteista ja raaka-aineista kun liikkuu Suomessa kumipyörillä.

Venäjän taloudelle asetetut historiallisen kovat sanktiot vaikuttavat osaltaan myös siellä toimivien suomalaisten yritysten toimintaan. Taloudellisen eristämisen toinen puoli on tietysti tuonti Venäjältä. Monet suomalaiset yritykset ovat omissa tuotantoketjuissaan käyttäneet venäläisiä tuotantopanoksia, jotka tosin ovat pääsääntöisesti matalan lisäarvon tuotteita kuten raaka-aineita ja energiaa. Niiden korvaaminen on mahdollista, mutta se vie aikaa ja nostaa monessa tapauksessa kustannuksia.

Tässäkin maailmantilanteessa meidän kaikkien ostokäyttäytymisellä on todella merkittäviä vaikutuksia. Ostamalla kotimaisia tuotteita ja palveluita tuemme kotikuntamme, Pirkanmaan ja koko Suomen elinvoimaa ja lisäämme omaavaisuutemme ja verotulojen lisäksi myös työpaikkoja Suomeen.

Sitten positiivisiin asioihin..

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtajana aloitti 2.5. MBA Jenni Pöllänen. Toivotan Jennin lämpimästi tervetulleeksi ja luovutan hänelle myös lehtemme vastaavan päätoimittajan tehtävän tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Järjestömme ulkopuolelta tulleena Jenni tuo mukanaan varmasti paljon uutta toimintaamme. Erityisesti arvostan hänen pitkää uraansa kaupan alalla, mutta myös aktiivisuutta muissa järjestöissä.

Meidän olisi järjestönäkin ajateltava jäsenistöämme ennen kaikkea asiakkaina ja sitä kautta pohtia, miten parhaiten vastaamme heidän tarpeisiinsa ja millaisen kokemuksen he meistä saavat. On hienoa, että pääsemme kehittämään järjestömme toimintaa ja esimerkiksi juuri jäsenkokemusta yhdessä uuden toimitusjohtajamme kanssa. Jennistä voit lukea lisää tästä jutusta.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden pääkirjoitus 10.5.2022

Vastaava päätoimittaja Janne Vuorinen