YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

10.6.2019 klo 09:06
Uutinen

Startup-yrittäminen ei ole vain mahtavaa koko ajan – Yrittäjän mielenterveys on myös sijoittajan asia

Startup-yrittäjät tekevät paljon töitä ja ovat kovien paineiden alla. Moni syö mielialalääkkeitä, mutta uupuminen ei kuitenkaan kuulu kulttuuriin. Nyt siitä täytyy alkaa puhua.

Startup-maailma on herännyt siihen, että raskas työ vaatii veronsa, usein mielenterveysongelmien, loppuunpalamisten ja valtavan stressin muodossa.

– Intohimo ajaa meitä. Sillä intohimolla rakennamme yrityksemme. Meille on myös myyty idea siitä, että startup-elämä on onnea ja loputtomia seikkailuja. Todellisuudessa se on 15-tuntisia työpäiviä, painetta ja vastuuta. Todennäköisyys tehdä itsemurha on kaksinkertainen ja päihdeongelma kolminkertainen tavalliseen verrattuna, kertoo Stewart Rogers puheenvuorossaan What is going on with mental health in tech industry? Arctic15 -tapahtumassa kaapelitehtaalla torstaina.

Rogers on Venture Beat -median analyytikko ja Grit Daily -verkkomedian päätoimittaja sekä puhuja.

Hänen mukaansa yrittäjä kokee paineita, kun kysessä on oma identiteetti, muiden eli sijoittajien rahat, jotka he haluavat takaisin korkojen kera, sekä vastuuta työntekijöistä. Lisäksi startup-maailmassa on tapana ylpeillä sillä, kuinka kovasti ja paljon työskennellään. Jaksaminen ei saa olla ongelma.

– Meidän täytyy lopettaa tämän mahtavaa-viestin puskeminen ja valehtelu, koska se vain lisää painetta.

Rogersin ystäväpiirissä on itsemurhatapauksia paineiden takia, ja siksi asia on hänelle tärkeä.

– Täällä on monta, joilla on mielialalääkitys, mutta he eivät uskalla sanoa sitä. Me stigmatisoimme terapian ja mielenterveysongelmat. Meidän täytyy korjata tilanne, Rogers sanoo.

Kovat palavat loppuun ja heikot masentuvat, vai?

Tomi Kaukinen on yrittäjä, joka paloi loppuun. Nykyään hän kertoo tarinaansa ja valmentaa startup-yrityksiä esimerkiksi rahoituksesta Licence to Fail – yrityksensä kautta. Hän tuntee hyvin Rogersin esittämän kuvauksen.

– Yrittäjän luonne on sellainen, että kun hän päättää tehdä jotain, sitä on vaikea pysäyttää. Ulkopuolinen näkee, että Kaukisella menee nyt vähän lujaa, mutta siihen on vaikea puuttua. Minä ajattelin, että ainoastaan heikot palavat loppuun, ja minä olen kovis, Kaukinen kertoo nyt pari vuotta burnoutin jälkeen.

Hän luonnehtii startup-yrittäjää extreme-tyypiksi, jonka täytyy kanavoida energiaa jonnekin. Startup-maailmasta voi saada kicksejä, eli innostuksen aiheita, aina uudelleen.

Kaukisella oli takanaan seitsemän vuotta kovaa työtä 110 prosentin panostuksella, paljon matkustamista ja huonosti nukuttuja öitä.

– Yhtäkkiä oksetti nousta sängystä ja mennä töihin. Lopulta lähdin omasta yrityksestäni, hän kertoo.

Yrittäjälle on kova paikka luopua yrityksestään. Se on vähän kuin luopuisi lapsestaan. Urheilullinen Kaukinen ei saanut myöskään treenata kävelylenkkejä raskaammin. Pysähtyminen oli vaikeaa.

– Olin todella eksyksissä ja sain masennusdiagnoosin. Alalla ajatellaan, että kovat tyypit palavat loppuun ja heikot masentuvat. Burnout ei kuitenkaan ole Suomessa tauti, vaan lääkärin lausunnossa lukee masennus, Kaukinen sanoo.

Ennakoivaa mielenterveyshuoltoa

Ajatus kovuudesta ja yli-ihmisyydestä on ongelmallinen. Yritysmaailmassa on henkilöpalvonnalla selkeä paikka, eikä sankareilla kuulu olla heikkouksia.

Kun Kaukinen kertoi omasta tilanteestaan LinkedIn-päivityksessään, häntä jännitti, mutta vastaanotto on ollut pelkästään positiivinen. Hän sai paljon yksityisviestejä, joissa kirjoittajat kertoivat omista tilanteistaan, joita eivät uskalla julkisesti kertoa.

– Oli helpottavaa, kun voi inhimillistää itsensä, eikä tarvitse enää teeskennellä olevansa kovempi kuin on ja esittää yli-ihmistä.

Masennus aiheuttaa paljon sairauslomia, mikä taas vaikuttaa talouteen yleisemminkin. Liian harva kuitenkin puhuu mielenterveysongelmistaan ja jaksamisestaan.

Rogers näkee ongelman myös länsimaisessa tavassa käsitellä epäonnistumisia.

– Meillä ei ole välitöntä uhkaa tulla pommitetuiksi tai muuten uhatuiksi, joten kilpailemme toisiamme vastaan. Pitäisi olla enemmän auttamista, toisten nostamista ja kunnioitusta myös silloin, kun epäonnistutaan. Meidän pitäisi kasvaa yhteisöinä, Rogers vetoaa puheenvuorossaan.

Myös Kaukinen toivoo, että yrityskentässä parannettaisiin tapoja.

– Uskallatko kertoa sijoittajalle, että voit huonosti? Heittävätkö he sinut sivuun ja jäädyttävät sijoitukset, hän kysyy.

Onneksi tilanne on paranemaan päin, vaikka kehitys on alussa. Piilaaksossa, startup-maailman mekassa, on alettu järjestää ennakoivaa terveydenhuoltoa ja myös suomalaisia sijoitusyhtiöitä on alkanut kiinnostaa yrittäjien jaksaminen.

– Kapitalsimi on siitä hieno systeemi, että sijoittajilla on intressi pitää huolta yrittäjistään, koska he menettävät rahaa, jos yrittäjät uupuvat. Jos salkun kymmenestä yrityksestä kahden yrittäjät palavat loppuun, se on viidesosa salkusta, Kaukinen toteaa.

Arkirutiinit kuntoon

Kaukinen on oman kokemuksensa jälkeen muuttanut arkirutiinejaan mielenterveyttään palvelevimmiksi. Puhelin ei tule makuuhuoneeseen ja aamulla heräämisen jälkeen hän viettää 30 minuuttia rauhassa esimerkiksi meditoiden, jotta aivot eivät joudu heti täysillä töihin. Meditoinnista on tullut hänelle päivittäinen rutiini.

– Hyvillä rutiineilla ne tiiliseinät, joihin pää edellä törmää, ovat vähän kauempana.

Yrittäjyyttä Kaukinen kuitenkin rakastaa.

– Yrittäjyys on oman elämänsä totaalista vastuunottoa. Se vaatii rohkeutta ja opettaa hyväksymään virheitä. Kannustan kaikkia kokeilemaan sitä, Kaukinen sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi