STM:n esitys palkkatasa-arvon korjaamiseksi saa täystyrmäyksen työnantajajärjestöiltä – ansioeroihin voidaan vaikuttaa muilla tavoin

Sosiaali- ja terveysministeriö STM:n työryhmä on tänään esittänyt muutoksia tasa-arvolakiin sukupuoleen perustuvat palkkasyrjinnän estämiseksi ja palkkatasa-arvon vahvistamiseksi.

Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman työelämän tasa-arvon parantamista koskevan tavoitteen palkka-avoimuuskirjaukseen.

Työryhmän esityksessä ehdotetaan muutettavaksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia, tasa-arvolakia.

Työryhmä ehdottaa, että työnantajan olisi vuoden välein selvitettävä henkilöstölle muun muassa noudattamansa palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen. Myös työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoituksien olisi oltava vapaasti työntekijöiden saatavilla. 

Esityksen mukaan henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada palkkakartoitusta laadittaessa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja palkkavertailun kattavuuden varmistamiseksi tai palkkaerojen syiden selvittämiseksi. 

Palkkasyrjintäkiellon toimeenpanoa tehostettaisiin siten, että sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada mahdollisen syrjinnän arviointia varten toisen työntekijän palkkatietoja suoraan työnantajalta. Työntekijällä olisi salassapitovelvollisuus saamiinsa tietoihin.

STM:n työryhmä ei ollut työssään yksimielinen.

Kateus ja uteliaisuus lisääntyisi

Esitys on saanut kritiikkiä myös työnantajapuolen edustajilta. Myös Suomen Yrittäjät jätti raporttiin eriävän mielipiteen ehdotuksista. 

– Suomi on tasa-arvon kärkimaita. Tasa-arvo toteutuu suomalaisessa työelämässä useilla mittareilla erinomaisesti. Työlainsäädäntöä pitää kehittää huolellisesti valmistellen ja niin, että lainsäädäntömuutoksilla voidaan osoittaa puututtavan todellisiin työelämän ongelmiin. Raportti ei näitä tavoitteita täytä, johtaja Janne Makkula toteaa.

–  Lainsäädäntömme täyttää kaikki EU-kriteerit ja on edistyksellinen myös kansainvälisestä näkökulmasta. Se uudistettiin viimeksi vuonna 2015, Makkula jatkaa.

EK toteaa tiedotteessaan, että EU:n komissio on tänä vuonna julkaissut ehdotuksensa palkka-avoimuutta koskevaksi direktiiviksi. Ehdotus ei sisällä kumpaakaan STM:n esitystä.

Ek:n näkemyksen mukaan STM:n esittämät lakimuutokset eivät todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen. Lakimuutokset voisivat johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään näiden henkilökohtaisesta osaamisesta ja tuloksista perusteettomien syrjintäriitojen pelossa.

STM:n ajamat lakimuutokset olisivat ristiriidassa kansalaismielipiteen kanssa. EK:n Taloustutkimuksella vuonna 2019 teettämän gallupin mukaan noin kaksi kolmasosaa työikäisistä vastustaa palkkatietojen antamista ilman suostumusta työkaverille. Lakimuutokset rajoittaisivat merkittävällä tavalla ja ilman perusteltua välttämätöntä syytä perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa.

Tasa-arvovaltuutetun on annettava palkkatiedot, jos hän katsoo, että syrjintäepäily on perusteltu. Tällainen viranomaisen kautta tapahtuva tiedonsaanti estää esimerkiksi pelkästään uteliaisuuteen perustuvan palkkatietojen urkinnan ja turvaa riittävällä tavalla yksityisyyden suojan.

Lisää byrokratiaa ja kustannuksia

Raportissa esitetään työpaikkakohtaista palkka-avoimuutta naisten ja miesten välisen ansioeron korjaamiseksi.

Suomen Yrittäjiä työryhmässä edustanut asiantuntija Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan esitykselle ei ole raportissa esitetty tutkimuksiin tai tilastoihin nojaavia perusteita. 

– Sukupuolten väliseen ansioeroon voidaan kyllä vaikuttaa ja eroa kaventaa niin, että puretaan työmarkkinoiden jakaantumista sukupuolten mukaan vaikuttamalla koulutusvalintoihin ja asenteisiin, Rytkönen-Sandberg jatkaa.

Raportin esitykset lisäisivät työnantajien byrokratiaa ja kustannuksia. 

Muutokset merkitsisivät huomattavaa muutosta voimassa olevan lainsäädännön perusperiaatteisiin ja puuttuisivat huomattavalla tavalla työntekijöiden yksityisyyden suojaan.

– Lainsäädäntömuutosten valmistelua ei pidä jatkaa raportissa esitettyjen ehdotusten pohjalta, Rytkönen-Sandberg toteaa.