Suklaayrittäjä reagoi arvonlisäveron korotusaikeisiin heti, kun niistä vihjattiin: ”En halua suhtautua asioihin pelon kautta”

Valtiovarainministeriössä parhaillaan valmisteltavana oleva suklaan ja makeisten arvonlisäveron korotus 14 prosentista 25,5 prosenttiin on nostanut metelin kaupan alalla ja makeisvalmistajien keskuudessa. Suomen Yrittäjät vaati äskettäin valmistelun keskeyttämistä.

Helsingin Ullanlinnan kaupunginosassa toimivan Annan Suklaatehtaan yrittäjä Anna Kekki varautui mahdolliseen arvonlisäveron korotukseen jo viime syksynä.

– Kun korotusta väläytettiin ensimmäisen kerran, nostin hintoja hieman. Yhden konvehdin hinta nousi 2,50 eurosta 2,60 euroon. Kun lähtee liikkeelle pienellä korotuksella, se ei tunnu kuluttajalle niin paljon.

Kekin mukaan hänen tuotteidensa hinnoissa on edelleen nostovaraa.

– Jos arvonlisäveron korotus toteutuu, pystyn siirtämään sen suoraan hintoihin. Pakkohan niin on tehdä, muutenhan tämä olisi hölmöä liiketoimintaa, hän sanoo.

Kekin yritys valmistaa pienessä helsinkiläisessä tuotantolaitoksessaan käsintehtyä artesaanisuklaata, joista se tekee pääsääntöisesti konvehteja. Tuotantotilan yhteydessä on kivijalkaliike. Yritys toimittaa tuotteitaan ympäri Suomea kahviloihin, ravintoloihin ja yrityslahjoiksi. Noin kymmenen prosenttia liikevaihdosta tulee Japaniin kohdistuvasta viennistä.

”Ei se meitä kaada”

Makeisveron korotusta on vastustanut äänekkäästi muun muassa Fazer, jonka tehdasinvestointi Lahteen on sen takia vaakalaudalla.

Pienelle suklaavalmistajalle vaikutus ei välttämättä ole niin merkittävä.

– Raaka-aineostojen osalta arvonlisäveromme on pääsääntöisesti 14 prosenttia. Pienellä yrityksellä on muutenkin helpompaa, koska ei ole niin suurta taakkaa esimerkiksi siitä, että pitäisi tuottaa omistajille voittoa vuosittain. En hirveästi pelkää verojen korottamista. En muutenkaan halua suhtautua asioihin pelon kautta. Hintoja on pakko nostaa, mutta ei se meitä kaada.

Kekin mukaan yrityksessä joudutaan kuitenkin ”himmailemaan”, jotta nähdään, mikä asiakkaiden reaktio hintojen mahdolliseen korottamiseen on, jos arvonlisäveroa nostetaan. Samalla hän näkee, että hintojen nousulla on myös alan kannalta myönteinen vaikutus.

– Suklaan hinnan nousun ja nyt myös arvonlisäveron korotuksen myötä suklaasta on tulossa luksustuote kautta linjan. Se tasavertaistaa kilpailua tietyllä tasolla: laatuun panostetaan entistä enemmän. Tämä on ollut toivomani kehityssuunta pitkään, sillä se mahdollisesti suitsii suklaan ylikulutusta ja massatuotantoa antaen tilaa raaka-aineen kestävän kehityksen vaalimiselle laadun ohella.

”Mausta ei tingitä”

Kekki perusti yrityksensä vuonna 2017, mutta hänellä on 25 vuoden kokemus suklaa-alalta. Nykyisin hänen yrityksensä työllistää yhden vakituisen työntekijän. Sesonkiaikoina kuten jouluna ja pääsiäisenä työntekijöiden lukumäärä voi nousta viiteen.

Arvonlisäveron mahdollisen korotuksen lisäksi suklaakonvehtien hintoihin on vaikuttanut etenkin raaka-aineen voimakas kallistuminen.

– Olemme tehneet sopimuksen raaka-ainetoimittajan kanssa vuodeksi. Meille raaka-aineiden hyppäys näky viime syksynä, kun sopimus umpeutui. Hinta melkein kolminkertaistui, eli nousu oli huikea.

Viime aikoina kaakaon maailmanmarkkinahinta on laskenut hieman, mutta Kekki uskoo, ettei hinta palaa vuodentakaisiin lukemiin.

– Epäilen, että näin kävisi, vaikka sato paranisi. Kun on kerran päästy tiettyyn hintatasoon, halutaan pysyä siellä.

Hintakehitystä Kekki on pyrkinyt kompensoimaan tuottavuutta kehittämällä. Kaakaon sijasta voidaan käyttää esimerkiksi enemmän kinuskia. Tuotteiden laadusta hän ei silti tingi.

– En ole siirtynyt halvempiin raaka-aineisiin, enkä siirry. Mausta ei tingitä. Siinä kaatuisi koko yrityksen idea, jos lähtisin tekemään jotain muuta ja silti olisi pakko nostaa hintoja.

Annan Suklaatehtaan käyttämä kaakao tulee pääosin Belgiasta ja Ranskasta, pavut muun muassa Madagaskarilta.