YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Suomalainen rahkasammal on markkinoiden monitaituri
Kotimainen rahkasammal soveltuu sekä viljelyyn että rakennuseristeeksi. EcoMoss Oy kehitti siitä toimivan tuoteidean sekä sen keräämiseen sopivan koneen.
Suomalainen EcoMoss Oy on valmistanut maailman ensimmäisen rahkasammalen keräyslaitteen. Toimitusjohtaja Heikki Rantanen kertoo, että laitteen tuotekehittely vei yli 15 vuotta. Sen ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 2011. Tuotesuunnittelu onnistui Tekesin rahoituksen avulla.
Kone on suunniteltu metsätraktorialustalle, joka sopii hyvin kosteisiin olosuhteisiin. Kone kauhoo sammalen maasta, murskaa sen ja puristaa siitä vedet pois. Tämän jälkeen laite kuljettaa sammalen konttiin.
Ajatus rahkasammalta keräävästä koneesta lähti yritysideasta ja sen potentiaalista ulkomailla. Rahkasammalen käyttö kasvihuoneviljelyssä kiinnostaa nimittäin Euroopassa. Erityisesti Hollanti, Saksa ja Välimeren maat ovat osoittaneet innostusta tätä ekologista kasvualustaa kohtaan.
– Sammal on antiseptinen, tasalaatuinen kasvualusta, joka soveltuu hyvin viljelyyn. Siitä voidaan jalostaa myös rakennuseristeitä eikä se homehdu. Esimerkiksi hirsirakentamisessa sammalta on käytetty yläpohjaeristämisessä. Sammalesta voidaan tehdä myös uuden sukupolven biotuotteita, kuten vaikkapa sammalkomposiittiputkea. Lääketeollisuudenkin kiinnostus on herännyt, Rantanen kertoo.
Novarbon ja Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen puolestaan arvioi, että EU-alueen kasvualustatuotteiden koko markkinapotentiaali on jopa 2,5 miljardia euroa.
– Markkinat ovat kohtuullisen suuret. Myös ympäristösyistä kumpuavat arvot, kuten uusiutuvuus ja kierrätettävyys, toteutuvat rahkasammalessa. Ekologisuus on tärkeää eurooppalaisille kuluttajille, hän kertoo.
Rahkasammalen tuotanto on vielä alkuvaiheessa
Vuonna 2016 sammalta kerättiin Suomessa teollisesti 15 000 kuutiota. Heikki Rantasen mukaan määrä on vielä pieni verrattuna siihen, kuinka paljon sitä kasvaa.
Vuosittain kosteilla alueilla viihtyvä rahkasammal kasvaa noin sentin, ja 30 senttiä korkean sammalpeiton korjauksen jälkeen kuluu noin 30 vuotta, että alue palautuu samanlaiseksi. Metsätalouden kierto on noin 70–80 vuotta.
Turvetuotannossa ympäristön palautuminen puolestaan vie tuhansia vuosia. Luonnonvarakeskuksen tutkija Niko Silvan kertoo, että rahkasammal onkin turvetuotantoon verrattuna ekologisempi vaihtoehto.
– Turvetuotantoalue tarvitsee ojitusta, josta syntyy vesistöpäästöjä. Koska sammaltuotanto ei vaadi ojituksia, keruu ei vahingoita vesistöjä. Siitä ei myöskään synny juurikaan päästöjä ilmastoon, toisin kuin turpeennostossa. Tämä johtuu siitä, että suokasvillisuuden nopea, muutaman vuoden palautuminen korjuualueelle tasapainottaa myös alueen luontaisen hiilen sidonnan, hän kertoo.
Heikki Rantasen mukaan maanomistaja voi tienata sammalen keruusta maksimissaan tuhat euroa hehtaarilta.
