YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Suomalaiset tekevät innokkaimmin verkko-ostoksia ulkomaisista yrityksistä
Muihin pohjoismaalaisiin verrattuina suomalaiset ostavat eniten kansainvälisistä verkkokaupoista. Suomen Yrittäjät on huolestunut tästä, koska suomalaiset yritykset hyödyntävät esimerkiksi Ruotsia todella selvästi huonommin verkkokaupan kautta myyntiä.
Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla pohjoismaiset kuluttajat tekivät verkko-ostoksia yhteensä 9,8 miljardilla eurolla, josta suomalaisten osuus oli 1,2 miljardia euroa. Muodin verkkokauppa kiihtyy koko ajan, ja Suomi on Ruotsin kanssa kärjessä tarkasteltaessa vaatteiden ja kenkien ostamista verkosta.
Tiedot käyvät ilmi PostNordin selvityksestä Verkkokauppa Pohjoismaissa – puolivuotisraportti 2017, johon vastasi noin 45000 pohjoismaista kuluttajaa.
– Tarvitsemme digiherätyksen, jotta markkinat eivät siirry kokonaan muualle, tilanteesta huolestunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi taannoin, kun valtiontalouden tarkastusviraston raportissakin tuotiin esiin suomalaisten yritysten verkkokaupan vähäisyys.
Ulkomaisten verkko-ostosten määrä kertoo epäsuorasti, kuinka vahva kunkin maan kansallinen verkkokauppatarjonta on. Ruotsissa ostetaan vähiten ulkomailta, mikä johtuu siitä, että maassa on pitkälle kehittynyt tuote- ja verkkokauppatarjonta, joka kattaa useita eri aloja. Norjalaisten ja suomalaisten on sitä vastoin asioitava ulkomaisissa verkkokaupoissa voidakseen tehdä kaikki haluamansa ostokset.
PostNordin mukaan 46 prosenttia suomalaisista on ostanut ulkomaisista verkkokaupoista, ruotsalaisista 30 prosenttia.
Kaikkien pohjoismaalaisten tekemistä ulkomaisista verkkokauppaostoista vain 1 % ruotsalaisista osti suomalaisista verkkokaupoista, norjalaisista ja tanskalaisista ei käytännössä kukaan.
– Kyse ei ole vain verkkokaupasta, vaan pk-kentällä on erittäin suuri tarve myös laajemmin vahvistaa digitaalista osaamista. Tänä vuonna alkanut Yrittäjän digikoulu on yksi tapa lisätä ymmärrystä ja kannustaa yrittäjiä panostamaan digitaalisuuteen, Pentikäinen muistuttaa.
Yrittäjien tutkimuksesta karuja tuloksia
Suomen Yrittäjien, Googlen ja Vainu.io Software Oy:n selvitys kartoitti suomalaisten pk-yritysten kotisivujen toiminnallisuuksia ja online-markkinointiviestintäponnisteluja. Se jaotteli pk-yritykset neljään luokkaan: digipudonneet, digieksyneet, digimainostajat ja digivoittajat. Alimpaan luokkaan kuuluu 35 prosenttia pk-yrityksistä, eli heillä ei ole ollenkaan verkkosivuja – ei edes Facebook-sivua.
Digieksyneillä on staattinen verkkosivu, jossa on esimerkiksi yhteystiedot, mutta he eivät tavoittele asiakkaita aktiivisesti verkossa. Tähän ryhmään kuuluu 79 prosenttia pk-yrityksistä.
Digimainostajia, eli sellaisia yrityksiä, jotka tavoittelevat uusia ja nykyisiä asiakkaita aktiivisesti verkkoympäristössä, on vain 14 prosenttia pk-kentästä.
Digi-voittajat pitävät digitaalista toimintaympäristöä oleellisena osana liiketoimintaansa. Heitä on 19 prosenttia niistä pk-yrityksistä, joilla on tunnistetut verkkosivut.
Jari Lammassaari
