Suomalaiset yrittäjät kokevat yrittämisen vaikeammaksi kuin EU:ssa keskimäärin – Verkostoitumisessa ja yhteistyössä suomalaiset kärkeä

Suomalaisista yrityksistä karkeasti puolet haluaa kasvaa työllistämällä lisää työntekijöitä. Toinen puolikas yrittäjistä haluaa työllistäävain itsensä tai yrittäjät kokevat työntekijäsivukut liian korkeiksi. Muitakin syitä löytyy, kuten se, että suomalaiset yrittäjät haluavat käyttää mieluummin alihankkijoita tai eivät koe, että työtä olisi tarpeeksi vakituisten lisäkäsien palkkaamiseksi.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta tutkimuksesta Yrittäjät Suomessa 2017. Tutkimus on ensimmäinen näin laaja tutkimus suomalaisista yrittäjistä.

Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Kaikissa EU-jäsenmaissa on toteutettu samanlaisena työmarkkinatutkimus yrittäjyyttä koskeva lisäosa. Lisäksi Tilastokeskus on toteuttanut kansallisen osan.

Raportti on kattava, yhteensä 130-sivuinen. Se tarkastelee yrittäjien työtilannetta, työoloja, kasvunäkymiä, verkostoitumista ja toimeentuloa sekä sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Tutkimukseen vastasi 3 500 yrittäjää.

Byrokratia, tulojen niukkuus ja hinnoitteluvalta ongelmina

Suomalaisista yrittäjistä viidennes, eli 18 prosenttia, ei ole kokenut yrittäjänä erityisiä hankaluuksia viimeisen 12 kuukauden aikana. Itsensätyöllistäjien keskuudessa lukema oli 22 prosenttia. Tuo osuus on EU-maiden häntäpäässä, sillä takana ovat Italia ja Kreikka. Eu-maiden keskiarvo oli 28 prosenttia.

Suurimmiksi ongelmiksi koettiin ajoittainen taloudellinen niukkuus ja kohtuuton byrokratia. Näistä ainakin yhden 40 prosenttia vastaajista mainitsi ongelmaksi. Kolmas merkittävä ongelma oli kyvyttömyys vaikuttaa tuotteensa tai palvelunsa hinnoitteluun, mikä korostui erityisesti maatalousyrittäjien kohdalla.

Myös oma jaksaminen, ajanhallinnan puute, osaavan työvoiman löytäminen sekä oman työn ennakoitavuus huolestuttivat vastaajia, kun heillä oli mahdollisuus vastata kyselyn avoimiin kysymyksiin. Niissä nousi erikseen esiin vielä lainsäädäntö, verotus, ALV-verotuskäytännöt, verotuksen sekavuus ja byrokratian seikat.

– Tässä valossa meillä on paljon tekemistä, jotta yrittäjät voivat Suomessa hyvin, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo. Hän on ollut mukana muotoilemassa Suomea koskevan osuuden lisäkysymyksiä.

Verkostot kertovat luottamuksesta

Sen sijaan verkostoitumisessa ja yhteistyössä suomalaisyrittäjät olivat kärkisijoilla Norjan ja Islannin jälkeen.

Valtaosa eli 70 prosenttia Suomessa toimivista yrittäjistä kertoi välittävänsä toinen toisilleen toimeksiantoja, jakavansa työtä tai kehittävänsä yhteisiä hankkeita toisten yrittäjien kanssa. Tällainen toimintatapa oli yleistä erityisesti miesten keskuudessa.

– Verkostomainen työskentely on Pohjoismaissa ominainen toimintatapa, mikä kertoo luottamuksen ilmapiiristä. Suomessa oli kaikkein vähiten yrittäjiä, joilla ei olisi mitään verkostoja, erikoistutkija Anna Pärnänen kertoo.

Yrityksillä olisi myös kasvuhaluja. Noin neljännes yrittäjistä kertoi vuonna 2017 suunnittelevansa yhden tai useamman työntekijän palkkaamista seuraavan vuoden aikana. Työnantajayrittäjistä yli puolet suunnitteli lisätyövoiman palkkaamista, mutta myös itsensätyöllistäjistä 14 prosenttia harkitsi ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

Alihankkijoiden käyttäminen on kuitenkin usein houkuttelevampi vaihtoehto. Suomessa toimivista yrittäjistä 44 prosenttia käytti alihankkijoita vuonna 2017 ja vielä useampi aikoi käyttää alihankkijoita jatkossa.

Yleisimpiä syitä haluttomuuteen palkata lisää työvoimaa oli halu työllistää ensisijaisesti itsensä ja palkkaamisen liian korkeat sivukulut. Osittain syynä oli myös se, että asiakkaat halusivat juuri yrittäjän tekevän työn tai että työtä ei ollut riittävästi.

Raportissa todetaan, että jotta työpaikkoja syntyisi, yrityksillä tulisi olla halu ja tarve palkata uusia työntekijöitä.

– Yrittäjillä on kasvuhaluja, joten työllistämisen kynnystä kannattaa laskea. Kun sen kerran ylittää, kasvaminen helpottuu, Petri Malinen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi