”Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen ei ole realismia” – Sahateollisuus kertoo, mitä hakkuiden rajoittaminen merkitsisi taloudelle

Sahateollisuus suhtautuu epäilevästi Suomen ilmastotavoitteeseen. Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen, vuoteen 2035 tähtäävän hiilineutraaliustavoitteen, jota ohjaamaan säädettiin ilmastolaki. Se astui voimaan vuonna 2022.

Ilmastolakia säädettäessä päätettiin, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025. Suomessa muun muassa Ilmastopaneeli on vaatinut hakkuiden rajoittamista Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. 

– Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen ei ole realismia tämänhetkisen tiedon valossa. Tavoitteeseen voitaisiin teoriassa päästä, jos metsätaloutta ja sahateollisuutta ajettaisiin alas. Talous- ja työllisyysvaikutukset olisivat kuitenkin hyvin negatiiviset. Lisäksi puutuotteiden globaaliin kysyntään hakkuurajoituksilla ei olisi vaikutusta, vaan Suomesta tulisi hakkuuvuotoa muihin maihin, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kommentoi tuoreessa tiedotteessa.

Selvitys: Vienti pienenisi 400 miljoonaa

Sahateollisuus oli yhtenä organisaationa tilaamassa Finnish Consulting Groupilta (FCG) selvityksen siitä, miten hakkuurajoitukset vaikuttaisivat teollisuuteen ja talouteen.

Selvityksen mukaan hakkuiden rajoittaminen noin 55 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2035 vastaisi noin 10–15 teollisen sahan käyttämää vuotuista puumäärää. Rajoitukset pienentäisivät sahateollisuuden vientiä 400 miljoonaa euroa vuonna 2035 ja vuosien 2026–2035 aikana vienti laskisi 2–3 miljardia euroa. Henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla, Sahateollisuus kertoo.

Lain mukaan hiilineutraaliustavoite toteutuu, kun kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035. Selvityksen mukaan hakkuurajoitukset laskisivat puunmyyntituloja 6,0 miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla vuosien 2026–2035 aikana.

Sahateollisuus huomauttaa, että hakkuurajoitusten mukainen hakkuiden väheneminen vastaisi vuosittain noin 15 teollisen mittakaavan sahan puunkäyttömäärää, noin 800 metsäkoneen vuotuista tuotantoa ja noin 250 000 puutavara-autokuljetusta.

”Laskentaperusteita muutettu”

Tällä hetkellä ilmastopolitiikan kokonaiskuva näyttää Sahateollisuuden näkemyksen mukaan siltä, ettei maankäyttösektori ole hiilinielu vuonna 2035.

– Ilmastolaissa ongelmakohta on nimenomaan kirjaus hiilineutraaliudesta vuodelle 2035. Ilmastolain kunnianhimoisella päästövähennysuralla on syytä pysyä jatkossakin. Lisäksi teknisten nielujen kehitykseen tulee panostaa. Puutuotteet ovat toimiva ratkaisu teknisten nielujen kasvattamiseen. Puurakentaminen on kuitenkin trendinomaisesti vähentynyt Suomessa 20 vuoden aikana, Tino Aalto jatkaa tiedotteessa.

Sahateollisuus muistuttaa, että hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen moni keskeinen taustaoletus on muuttunut.

”Maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita on muutettu siitä, mitä ne olivat hiilineutraaliustavoitetta asetettaessa. Tiedot maaperäpäästöjen huomattavasta kasvusta eivät olleet tiedossa. Metsien puuston vanheneminen on vähentänyt puuston kasvua ja kykyä sitoa hiiltä. Vuoden 2019 jälkeen nielujen määrä on laskenut, vaikka hakkuumäärät eivät ole kuitenkaan nousseet”, tiedotteessa kerrotaan.