Suomen Yrittäjät ei kannata yt-lain ulottamista 10 hengen yrityksiin 

Johtaja Katarina Murron ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen yhteistoimintalain toimivuutta koskeva selvitys julkaistiin maanantaina. Selvityshenkilöiden mukaan yt-laki tulisi uudistaa kokonaan.
– Nykyinen laki nähdään valitettavasti edelleenkin irtisanomislakina. Kirjaimilla Y ja T on paha kaiku, toteaa työministeri Jari Lindström.

Irtisanomiset ja lomautukset työsopimuslakiin

Selvityshenkilöt esittävät yt-lainsäädännön kokonaisuudistusta. Henkilöstön vähentämiseen tai lomauttamiseen liittyvät yhteistoimintasäännökset siirrettäisiin työsopimuslakiin.

Lisäksi laadittaisiin kokonaan uusi laki, jossa säädettäisiin muista kuin työsuhteen vähentämiseen liittyvistä kysymyksistä kuten vuoropuhelusta, yrityksen toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista.

– Yhteistoimintalaki yhdistyy nykyisin vahvasti irtisanomiseen, vaikka laissa on kyse paljon muustakin. Siksi on tervetullutta pohtia irtisanomiseen ja lomauttamiseen liittyvän sääntelyn eriyttämistä, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula arvioi.

Yt-rajan lasku lisäisi byrokratiaa

Selvityshenkilöt esittävät, että uusia työvoiman vähentämiseen liittyviä työsopimuslain menettelysäännöksiä sovellettaisiin yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Nyt raja on 20 työntekijää.

Työnantajalla olisi velvollisuus käydä yhteistoimintaneuvottelut kuitenkin vain silloin, kun vähentäminen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla koskee vähintään viittä työntekijää tietyn ajanjakson aikana.

Myös uuden erillisen yt-lain soveltamisala olisi 10 työntekijää. Laissa säädettäisiin muun muassa osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen perusperiaatteista. Menettelytavoista voitaisiin sopia työpaikoilla nykyistä laajemmin.

– Emme kannata yt-lainsäädännön soveltamisalan laajentamista entistä pienempiin yrityksiin. Se lisää byrokratiaa, vaikeuttaa johtamista ja lisää hallinnollista taakkaa. Se söisi monen yrityksen kasvuhaluja, toteaa Mikael Pentikäinen.

– Päinvastoin soveltamisrajaa tulisi nostaa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, Mikael Pentikäinen sanoo.

Pienissä yrityksissä hyvät työolot

Pentikäinen pitää kuitenkin myönteisenä asiana sitä, että tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomistilanteisiin liittyvä byrokratia vähenisi, kun raskaita ja työnantajalle oikeudellisesti riskialttiita neuvotteluita tarvitsisi käydä vain tilanteissa, joissa vähennetään vähintään viisi työntekijää.

– Byrokratian vähentäminen ei kuitenkaan edellytä soveltamisalan laajentamista, päinvastoin, Mikael Pentikäinen arvioi.

– Byrokratia vähenee, kun pienet yritykset vapautetaan yt-lainsäädännön velvoitteista. Pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot, vahva luottamus ja tieto kulkee. Hyvä yhteistoiminta on erittäin tärkeää, mutta muotoseikoilla ei pidä kahlita yhdessä tekemistä tiettyyn muottiin, Janne Makkula korostaa.

Muutosturvavelvoitteet pienyrityksille?

Selvityshenkilöt ehdottavat vielä, että tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet jaettaisiin muutosturvaseuraamusten osalta kahtia. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisista syistä, sääntely säilyisi nykyisellään. Jos irtisanomisperusteena on tuotannolliset tai uudelleenjärjestelyyn liittyvät syyt, työnantajan muutosturvavelvoitteet olisivat nykyistä laajemmat ja ne koskivat nykyistä pienempiä yrityksiä.

Käytännössä esitys on, että työnantajan tulisi kustannuksellaan tarjota irtisanottavalle työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta vähintään kahden kuukauden ajan.

– Tämä lisäisi työnantajien kustannuksia ja nostaisi siten työllistämisen kynnystä. Tällaista sääntelyä ei pidä toteuttaa. Lisäksi sääntely aiheuttaisi oikeudellista epävarmuutta, sillä tarkkaa rajanvetoa siitä, milloin kysymyksessä on tuotannollinen, uudelleenjärjestelyyn liittyvä tai taloudellinen irtisanomisperuste, on vaikea tehdä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.

Palkkatiedot henkilöstön edustajille

Seuraavassa poimintoja selvityshenkilöiden ehdotuksista:

– Työnantajan velvollisuutena on antaa koko henkilöstöä koskevat palkkatiedot henkilöstön edustajille vuosittain ja eriteltyinä henkilöstöryhmittäin. Henkilöstön edustajien oikeutta saada palkkatietoja lisätään palkka-avoimuuden edistämiseksi.

– Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeutta laajennetaan siten, että työnantajan on nykyisten tietojen lisäksi perusteltava kirjallisesti ja yksilöidysti neuvotteluesityksessä se, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä täsmälliset kriteerit sille, miten mahdolliset irtisanottavat valikoidaan.

– Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisätään siten, että henkilöstön edustajalla on oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle. Työnantajan on yksilöidysti perusteltava, jos se ei hyväksy henkilöstön edustajan esitystä joltain tai miltään osin ennen neuvottelujen päättymistä.

– Henkilöstön edustajalla on oikeus käyttää neuvotteluissa juristia tai muuta ulkopuolista avustajaa, mikäli työnantajapuolella on neuvotteluissa juristi, ellei valtakunnallisessa työehtosopimuksessa tai työpaikkatasolla toisin sovita.

– Taloudellisten tietojen ja yrityksen toiminnan näkymien osalta on käytävä säännöllistä ja jatkuvaa vuoropuhelua kuukausittain niin, että henkilöstön edustajilla ja sitä kautta myös henkilöstöllä on riittävä ja ymmärrettävä käsitys sekä mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toiminnan kehittämiseen.

toimitus(at)yrittajat.fi