Suomen Yrittäjät esittää työaikalain uudistusta, joustoja sunnuntai- ja ylityökorvauksiin sekä palkatonta ensimmäistä sairauspäivää

Suomen Yrittäjät julkaisi torstaina omia vaihtoehtojaan nykyisen työtaistelutilanteen ratkaisemiseksi.

– Jos irtisanomissuojan keventäminen ei onnistu, on etsittävä muita vähintään yhtä vaikuttavia toimia, jotta työllisyys voi parantua ja pienet yritykset rohkaistuvat tarjoamaan enemmän työtä, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.

– On myös muita vaihtoehtoja, mutta ei käy, että korvaava esitys on joku lumelääke vailla vaikutusta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Hänen mukaansa Yrittäjien nyt esittämillä vaihtoehdoilla on sama työpaikkoja lisäävä vaikutus kuin henkilöperusteisen irtisanomisen perusteiden keventämisellä.

– Työllistämisvaikutus irtisanomisten helpottamisella on 10 000 – 20 000 henkilöä. Paikallisen sopimisen työllistävä vaikutus on arviolta 15 000 uutta työpaikkaa. Sunnuntai- ja ylitöiden joustojen, takaisinottovelvoitteen poistamisen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuuden vaikutus olisi vähintään 10 000 henkilöä. Se on kuitenkin vasta ”lattiataso”, sen lisäksi tulee paljon muutakin. Vaikutus on julkisen talouden kannalta positiivinen, lisää verotuloja, kertoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Hän toteaa, että kaikki edellämainitut vaihtoehdot eivät toki toteudu.

Työajoista voitava sopia vapaammin

Suomen Yrittäjien ensimmäinen vaihtoehto on uudistaa työaikalakia. Järjestäytymättömiltä yrityksiltä poistetaan sopimisen kiellot ja niille annetaan sama liikkumatila, joka on työnantajaliittoihin kuuluvilla yrityksillä.

Samalla Suomen Yrittäjät esittää luottamusmiespakon poistamista. Paikallisen sopimisen pitää olla mahdollista luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa myös niissä tapauksissa, joissa yleissitova työehtosopimus määrää osapuoleksi.

– Tämä olisi vaikuttava toimi, joka kohdistuisi noin 50 000 yleissitovan kentän työnantajayritykseen eli valtaosaan työnantajayrityksistä. Niistä monessa on huutava tarve päästä sopimaan vapaammin työajoista. Tällä hetkellä se on voimakkaasti rajattua, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Se ei käy, että ainoa sopimusosapuoli voisi olla luottamusmies, koska sellainen puuttuu valtaosasta suomalaisia yrityksiä, Pentikäinen toteaa.

Suomessa on noin 90 000 työnantajayritystä, joista luottamusmies on arviolta vain 3 000 – 5 000 yrityksessä. Työnantajaliittoihin kuulumattomia yrityksiä on noin 50 000 ja vapaassa kentässä on noin 20 000 yritystä, jotka ovat luottamusmieslukon ulkopuolella.

Uudistuksia takaisinottovelvoitteeseen sekä ylityö- ja sunnuntaikorvauksiin

Suomen Yrittäjät esittää toisena vaihtoehtona työllistämispakettia, joka muuttaisi takaisinottovelvoitetta, sunnuntai- ja ylityökorvauksia. Paketin osana on ensimmäinen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi.

Yrittäjät esittää, että yt-neuvottelujen jälkeisestä irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuudesta luovutaan kokonaan. Velvollisuus tarjota auki tulevaa työpaikkaa on nykyään neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä.

– Takaisinottovelvoitteen poistaminen ilman muuta nopeuttaa sitä, että oikeat ihmiset pääsevät nopeammin tekemään työtä. Se lisää työllisyyttä, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Suomen Yrittäjät esittää lisäksi, että sunnuntaikorvauksista ja ylityökorvauksista on mahdollisuus sopia työntekijän ja työnantajan välillä laista ja työehtosopimuksesta poiketen.

Jos paikallista sopua ei synny, sitten mennään työehtosopimuksen ja työaikalain mukaan.

– Työaikajoustot ovat yrityksille erittäin tärkeitä. Tämä lisäisi työvoiman tarvetta, pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Kuismasen mukaan työvoimasta noin 11 prosenttia työskentelee sunnuntaisin, erityisesti majoitus- ja ravintola-alalla.

– Tiedetään, että monet pienet ravintolat ja liikkeet ovat sunnuntaisin kiinni, koska yrityksillä ei ole varaa pitää niitä auki, Mikael Pentikäinen huomauttaa.

Ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi

Suomen Yrittäjät esittää myös, että ensimmäinen sairauspäivä muutetaan palkattomaksi. Ruotsissa lakia muutettiin jo vuonna 1993 niin, että työnantajan ei tarvinnut enää maksaa korvausta ensimmäiseltä sairauspäivältä.

– Lainmuutoksen jälkeen yhden päivän sairauspoissaolot ovat vähentyneet Ruotsissa pysyvästi lähes puoleen aiemmasta, Mikael Pentikäinen kertoo.

– Nämä edellämainitut neljä asiaa vaikuttavat kaikkiin yrityksiin koosta riippumatta, lisäävät työtuntien määrää ja tuottavuutta, pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi