YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Suomen Yrittäjät vaatii aikalisää työaikalain uudistamiseen
Työntekijöiden täytyy voida itse valita edustajansa, kun työajasta neuvotellaan paikallisesti – kuuluvatpa he liittoon tai eivät. Suomen Yrittäjät viittaa korkeimman oikeuden tuoreeseen päätökseen, eikä hyväksy luottamusmiespakkoa lainsäädäntöön.
Työaikalakia uudistavan työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisen työryhmän määräaika päättyy kesäkuun lopussa. Lainsäädännön uudistaminen on tarpeellinen, mutta haastava työ. Siksi työhön pitäisi Yrittäjien mukaan varata riittävä aika.
– Työryhmän paperit ovat vielä pahasti kesken. Olisi viisautta ottaa riittävä aikalisä. Se on mahdollista, koska työryhmän työ on jatkumassa joka tapauksessa vuosilomalain uudistuksella, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.
Kauppalehti kertoi maanantaina, että työaikalain uudistusta vuoden valmistellut työryhmä on vahvasti erimielinen esityksen sisällöstä, ja työ on pahasti kesken. Työryhmän jäsenet arvioivat KL:lle esitystä sisäisesti ristiriitaiseksi ja laadultaan heikoksi. Esityksen pelätään sisältävän hankalia tulkintaongelmia ja päätyvän suorastaan farssiksi.
Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto pitävät yhteisessä tiedotteessaan tärkeänä, että työaikasääntelyllä vastataan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Keskeistä on lisätä joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla. Joustoa tarvitaan, jotta yritykset pystyvät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja menestyvät nykyistä paremmin. Joustavuus myös antaa työntekijöille mahdollisuuksia sopia työajasta elämäntilanteen mukaan.
– Samalla on lopetettava työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten rakenteellinen syrjintä ja annettava niiden käyttöön samat työehtosopimusten joustot kuin työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä on, Yrittäjien Mäkynen vaatii.
Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton mielestä työntekijöiden täytyy voida itse valita edustajansa, kun työajasta neuvotellaan paikallisesti. Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän on uudistuttava.
– Sen pitää mahdollistaa työntekijöiden ja yritysten tasapuolinen kohtelu järjestäytymisestä riippumatta, Mäkynen sanoo.
Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä työnantajaliittoihin kuuluu noin 20 000 yritystä. Liittojen ulkopuolella on noin 70 000 yritystä, jotka työllistävät noin 400 000 henkeä. Valtaosa yrityksistä on pieniä ja järjestäytymättömiä. Luottamusmiesjärjestelmä on käytössä joissakin tuhansissa yrityksissä. Tarkka määrä ei ole tiedossa.
Jo nyt työaikalaki mahdollistaa paikallisen sopimisen osapuoleksi myös luottamusvaltuutetun, kun sovitaan säännöllisen työajan järjestelyistä. Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton mielestä tämän mallin tulisi olla käytettävissä kaikessa työaikoihin liittyvässä paikallisessa sopimisessa.
Se antaisi kaikille työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, kuka heitä sopimisessa edustaa. Järjestöt muistuttavat, että perustuslaki takaa oikeuden paitsi kuulua ammattiliittoon myös oikeuden olla kuulumatta.
– Korkein oikeus antoi toukokuun lopulla merkittävän työoikeudellisen ennakkoratkaisun luottamusvaltuutetun ja luottamusmiehen asemasta. Tämä ratkaisu tukee luottamusvaltuutetun asemaa, kun työaikasääntelyä uudistetaan. KKO:n päätös oli selkeä viesti sen puolesta, ettei luottamusmiespakkoa voi tuoda lainsäädäntöön, Mäkynen sanoo.
– Meidän keskeinen tavoitteemme on, että kaikki työntekijät pystyvät osallistumaan työpaikan kehittämiseen ja että he voivat olla valitsemassa edustajaa, joka työntekijöitä edustaa, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.
Hän muistuttaa, että pienessä työpaikassa jokainen on avainhenkilö saatava ja jokaisen on voitava osallistua.
– Korkeimman oikeuden ratkaisuun liittyen ammatillisen järjestäytymisen perusteella ei voi asettaa eri asemaan, siis sen perusteella kuuluuko liittoon vai ei, Makkula sanoo.
Jari Lammassaari
