Suomen Yrittäjät vaatii hallitukselta vahvempia toimia – rahoituspaketti on hyvä alku

– Hallituksen rahoituspaketti on hyvä alku. Se sisältää osan keinoista, joita olemme hallitukselle viime päivinä esittäneet. Tilanne on kuitenkin muuttunut, siksi tarvitaan vielä vahvempia toimenpiteitä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi hallituksen maanantaina illansuussa esittelemiä päätöksiä koronakriisin ratkaisemiseksi.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi, että hallitus on koonnut arviolta viiden miljardin euron rahoituspaketin koronavirusepidemian takia.

Finnveran takauksia lisätään.Valtion Eläkerahasto muun muassa ohjataan lisäämään sijoituksia yritystodistuksiin.

Yrittäjien eläkevakuutusmaksuille ja työeläkevakuutusmaksuille annetaan kolme kuukautta maksuaikaa.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsi ilmoitti maanantaina jopa 28 miljardin euron tukipaketista.

Työkaluja pitää olla erilaisille yrityksille

– On tärkeä, että paketti sisältää työkaluja, jotka auttavat erilaisia yrityksiä. Niistä on apua sekä pienille että suurille yrityksille, Pentikäinen kiittää.

Suomen yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 henkilön työpaikkoja.

– Finnveran uudet ohjeistukset ja Suomen Pankin päätökset vahvistavat hallituksen rahoituspaketin vaikuttavuutta. Lisäksi pitää lieventää luottolaitosten vakavaraisuussäännöksiä, Pentikäinen sanoo.

Valtion otettava nämä yrittäjän maksut kantaakseen

Kiristyneen tilanteen takia tarvitaan kuitenkin vielä vahvempia toimenpiteitä.

– Ehdotamme, että valtio ottaa kantaakseen yrittäjän ja työnantajan eläke- ja muita sosiaalivakuutusmaksuja määräajaksi. Tämä olisi erittäin vaikuttava toimi monen yrittäjän tilanteeseen.

– Lisäksi pitää – Ruotsin tapaan – palauttaa käyttöpääoman turvaamiseksi hakemuksesta yrityksille ne veromaksut, joita on maksettu verotileille alkuvuoden aikana. Takaisinmaksuaika voisi olla yksi vuosi, Pentikäinen sanoo.

Kotiin jäävien vanhempien toimeentulo turvattava

Hallitus linjasi, että valtaosan kouluista ja oppilaitoksista tilat suljetaan, eli moni alakoululaisen vanhempi joutuu jäämään töistä kotiin lastensa kanssa.

– Moni yritys pystyy tarjoamaan työntekijöilleen mahdollisuuden etätöihin, mutta eivät läheskään kaikki. Työnantajalla ei etätyötä lukuun ottamatta ole tällaisen poissaolon ajalta palkanmaksuvelvoitetta, eikä monella mitään mahdollisuuttakaan maksaa tekemättömästä työstä, Pentikäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että kotiin jäävällä ei ole oikeutta lakisääteiseen toimeentuloetuuteen.

– Kotiin jäävien huoltajien toimeentulo pitää turvata valtion varoista.

Välitön käytännön apu yrittäjille tärkeää

Pentikäisen mukaan on tärkeää, että yrittäjät saavat heti käytännön apua. Keskeisessä roolissa on verohallinto, Finnvera, Ely-keskukset ja työeläkeyhtiöt. Myös kunnalliset kehitysyhtiöt, kuntien elinkeinotoimi, yrittäjäjärjestöt ja uusyrityskeskukset ovat tärkeitä, koska toimivat lähellä yrittäjiä läpi maan.

– Olemme tehostaneet yhteistyötä. Pyrimme siihen, että jokainen yrittäjä saa apua mahdollisimman läheltä. Luonnollisesti tarjoamme apua myös digikanavia hyödyntäen.

– Rahoituspaketin jälkeen on tehtävä mittava työmarkkinapaketti. Sellaisia on tehty eri puolilla Eurooppaa, ja sellainen tarvitaan meilläkin nopeasti, Pentikäinen toteaa.

Työelämäpaketissa pitää olla nämä elementit:

• Pitää löytää ratkaisuja siihen, miten työehtoihin saadaan väljyyttä ja paikalliseen sopimiseen välineitä, joilla voidaan yhdessä turvata yritysten pysyminen hengissä ja työpaikat.
• Lomautusilmoitusaikaa on lyhennettävä 14 päivästä kolmeen. Lisäksi on mahdollistettava, että myös määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa.
• Pitää poistaa lomautustilanteissa työntekijän työttömyysetuuden viiden päivän omavastuuaika.
• On varmistettava, että jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet lomautuksesta, työntekijälle ei aiheudu karenssia työttömyysetuuden saamiseksi.
• Sairauspäivärahan omavastuuaika pitää poistaa, jotta työnantaja saa heti kompensaatiota Kelalta, kun hän maksaa sairausajan palkkaa. Tällä hetkellä työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä ilman, että saa itse mitään korvausta.
• Pitää kompensoida työnantajalle aiheutuvia palkkakustannuksia siitä, että työntekijä jää kotiin hoitamaan sairasta lastaan. Pandemiatilanteessa on kohtuutonta, että sairauspoissaolojen kustannukset kaatuvat työnantajille. Vastuuta on jaettava koko yhteiskunnalle.
• Poikkeaminen yhteistoimintaneuvotteluiden neuvotteluajoista (yt-laki 60 §) pitää mahdollistaa, jotta tarvittavat lomautukset voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti. Nyt kyseessä on yritykselle vahinkoa aiheuttava erityisen painava syy, jota ei ole voinut ennakoida.
• Lomia on voitava määrätä pidettäväksi myös lomakauden ulkopuolella.

toimitus(at)yrittajat.fi