Suussa sulavaa suklaamaasta suklaamaahan

Hämeen Yrityssanomat | Hämeenlinna

Kirsi Hyytiäinen muutti Sveitsin Geneveen vuonna 1986. Yliopistotutkinnon jälkeinen työkokeilu ulkomailla venähtikin 35 vuoden mittaiseksi. Vuoteen 2010 saakka hän työskenteli toimittajana suomalaisille lehdille ja tiedottajana kansainvälisille järjestöille.

– Suklaaharrastus oli ollut jo pitkään intohimoni ja päätin sitten heittäytyä kokonaan alalle. 2010 kävin Ranskassa suklaamestarin koulutuksen. Aloin Sveitsissä valmistamaan käsityönä räätälöityjä suklaatuotteita juhliin, yhteisöille ja yrityksille. Kävin yrittäjänä myymässä myös toreilla ja markkinoilla. Keski-Euroopassa käsityötuotteiden markkinat ovat paljon vilkkaammat kuin Suomessa.

Taitavan suklaamestarin noteerasi myös Sveitsin suurin suklaanvalmistaja Lindt. Hyytiäiselle tarjottiin pestinä valmistaa suklaata Geneven kansainvälisellä lentokentällä, mihin hänelle rakennettiin pieni näytöskeittiö. Sveitsin vuosinaan hän järjesti myös yhteistyökumppanin kanssa viini- ja suklaamaisteluiltoja Suomeen.

Ensin tuotanto, sitten jälleenmyyjät

Paluumuutosta Suomeen on vasta muutama kuukausi. Hyytiäinen toi mukanaan valmistusosaamisensa ja on valmistanut ensimmäisiä eriä kotikeittiössä Hämeenlinnassa. Kesään mennessä on tavoite saada tuotanto käyntiin kaupallisille markkinoille.

– Yrityksen perustaminen, toimitilavaatimukset ja elintarvikkeisiin liittyvät luvat ovat olleet kiireinen ja kiemurainen prosessi näin alussa. Lisäksi suklaanvalmistus on ollut niin erityinen ala, että nopeita ja suoria vastauksia ei ole viranomaisilta tahtonut saada. Sveitsissä hallintoasiat on mielestäni hoidettu täsmällisemmin.

Sveitsissä, maitosuklaan keksijämaassa, isot valmistajat ja pienemmät perheyrityksetkin kouluttavat itse tekijöitä. Opinnoissa ja työuralla on vahva mestari-kisälli-kulttuuri. Ranskassa suklaamestarin tittelin voi saavuttaa oppilaitostutkintona.

– Olen tyytyväinen Ranskan opintoihin. Uskaltaisin väittää, että sain maailman parasta ohjausta ja tietotaitoa alalleni.

Jälleenmyyjiä on toistaiseksi vähän, mutta liiketoimintasuunnitelma on tehty ja ensimmäisenä tavoitteena on oman tuotantotilan pystyttäminen ja sitten jälleenmyyjäverkoston laajentaminen.

– Etsin elintarviketuotantoon soveltuvaa pienehköä toimitilaa. Jälleenmyyjien haku alkaa paikallisesta verkostosta, putiikeista, konditorioista ja pienmyymälöistä. Luotan paikalliseen yhteistyöhön. Haluan käyttää hämäläisiä raaka-aineita, kuten marjoja mahdollisimman paljon. Suklaaraaka-aine tulee parhaista tekijämaista, Sveitsistä ja Ranskasta.

Suklaa maistuu hyvin suomalaisille

Suomalaiset ovat suklaakansaa. Sveitsissä herkutellaan eniten maailmassa – vuodessa 8,8 kiloa asukasta kohden. Suomen luku on 5,4 kiloa. Hyytiäinen kertoo suomalaisten valmistajien hakeneen mallia ja makumaailmaa nimenomaan sveitsiläisestä maitosuklaasta.

– Suomalaiset ovat ennakkoluulottomia maistelijoita. Se sopii hyvin tällaiselle kuvioihin astuvalle uudelle tuottajalle, joka haluaa kokeilla uusia makuyhdistelmiä. Klassikkotuote Fazerin sininen on ollut sukupolvelta toiselle perinteinen maku, siksi emme ehkä ole tottuneet tummempiin suklaalaatuihin.

Kirsi Hyytiäinen toivoo, että kohtaamiset olisivat pian taas mahdollisia. Näin hän pääsisi kohtaamaan asiakasryhmiä ja maisteluttamaan tuotteitaan. Hän ei pidä mahdottomana myyntikanavien avaamista Keski-Eurooppaankaan.

– Puhtailla suomalaisilla luonnontuotteilla on Keski-Euroopassa hyvä maine. Suunnitelmat ovat suuret, mutta jos tuotanto saadaan vauhtiin, niin olen valmis tekemään uusia ratkaisuja kysynnän kehittyessä, visioi Hyytiäinen.

Heti Kirsin Suklaat -yrityksen perustamisvaiheessa Hyytiäinen liittyi yrittäjäjärjestön jäseneksi, koska oli tottunut aktiiviseen verkostoitumiseen jo Sveitsin vuosinaan.

– Yhteisöissä asuu valtava voima. Kuulet asioita, saat oppia, voit kysyä ja saat heti vastauksia. Oli itsestään selvää, että täytyy olla mukana. Yhteisön jäsenistä uskon löytäväni myös hyödyllisiä yhteistyökumppaneita omaan liiketoimintaani.