Suutareilla on merkittävä rooli vastuullisemmassa kuluttamisessa – kokeneiden yrittäjien määrä laskee, eikä uusia tule alalle

Suutareiden toimiala on sekä perinteinen käsityöläisammatti että vastuullisuustrendin ytimessä. Koronakriisi on nostanut ammatinharjoittajien palveluiden tarvetta, kun urheilu- ja ulkoiluvarusteita sekä viimein varastosta löydettyjä aarteita on tuotu korjattaviksi. Samalla etätöihin jääneet kuluttajat ovat vähemmän liikkeellä, eikä juhlakenkiä korjauteta, kun ei ole tilaisuuksia, missä niitä käyttää.

Oheistarvikemyynti on ollut välttämätöntä hengissä pysymiseksi.

– Moni suutari on kuullut asiakkailta, että he haluavat tukea paikallista pienyrittäjää, mikä on ollut koskettavaa, Suutariliikkeiden liiton puheenjohtaja Kimmo Soininen sanoo.

Suutareiden rivit ovat kuitenkin harventuneet. Soinisen arvion mukaan Suomessa on noin 300 suutaria, eikä uusia tule alalta poistuvien tilalle.

– Useampi vanha tekijä on ylipäätään jäänyt riveistä pois viime vuosina. Uusia tekijöitä tulee alalle vähän, vaikka hyvää koulutustakin on tarjolla Kankaanpäässä, Sataedun koulutuskeskuksessa. Verstaan pystyttäminen maksaa noin 50 000 euroa varustuksesta riippuen, Soininen kertoo.

Suutariliikkeiden liitto pyrkii virkistämään toimintaansa. Liitossa on nyt Soinisen mukaan 17 jäsentä, ja koko toiminta on ollut vaakalaudalla. Kun kukin yrittäjä toimii itsenäisesti, yhteiseen tekemiseen, kampanjointiin tai alan tunnetuksi tekemiseen ei tahdo jäädä aikaa.

– Joitain ideoita on, mutta neuvoja otetaan vastaan, miten toimintaa voisi elävöittää. Nyt on hyvä aika näyttää, miksi käsityöläisyydellä on paikkansa, miksi meitä tarvitaan. Olemmeko jämähtäneitä johonkin jo menneeseen vai osaammeko muuntua tähän päivään ja tehdä arkisista ongelmista värikkäämpää arkea, Soininen sanoo siteeraten kollegansa mietteitä.

Vastuullisuustrendin ytimessä

Suutareiden palveluista on monilla selkeä käsitys, mutta harva tietää, mitä kaikkea suutari voi vanhalle kengälle tai laukulle tehdä ennen kuin sen käyttöikä on tullut tiensä päähän.

– Usein asiakas ei tunnu tietävän, että kenkiä voi esimerkiksi venyttää ja vetoketjuja korjata monella tavalla ennen kuin se täytyy vaihtaa, Soininen kertoo.

Suutaripalvelut elävät kuluttajakäyttäytymisen mukaan. Esimerkiksi halpatuontikenkien lisääntyminen on vähentänyt työmäärää ja hämärtänyt käsitystä siitä, mitä laadukkaan tuotteen pitää maksaa. Halpatuontituotteita ei myöskään korjauteta yhtä herkästi, sillä asiakas vertaa korjauksen hintaa uutena ostetun hintaan.

– Joskus jopa alennusmyynnistä ostetut laadukkaatkin tuotteet jäävät siksi usein korjaamatta.

Samaan aikaan suutarit ovat vastuullisuustrendin ytimessä. Se näkyy jo nuorten tiedostavien kuluttajien käyttäytymisessä. Erityisesti nuoret miehet ovat alkaneet satsata laadukkaisiin nahkakenkiin.

– Kalliita nahkaisia merkkikenkiä tuodaan pohjattaviksi, korjattaviksi ja muutettaviksi usein myös suoraan kirppareilta ja vaikka mummolan vintiltä, Soininen sanoo.

Uudet, kuten vegaaniset nahkaa korvaavat, materiaalit näkyvät asiakastöissä jo jonkun verran. Suutarit odottavat mielenkiinnolla, miten uudet materiaalit kehittyvät vai käykö, kuten sotien jälkeen, jolloin materiaalit eivät kestäneet korjausta hyvin ja kertakäyttökulutus kasvoi.

Suutarille väsähtäneen kengän herättäminen henkiin on palkitsevaa.

– Kyllä se hyvältä tuntuu, kun saa vanhat kengät kuntoon. Hyvää nahkakenkää nikkaroi mielellään vaikka tuntikausia, Soininen toteaa.

Suutari venyy nahkatöistä keittiöpsykologiksi

Kaikkiaan suutareiden toimiala on muuttunut monipuolisemmaksi, suutarit ovat erikoisliikkeitä kukin omalla tyylillään. Palvelutarjooma on muuttunut osittain asiakkaiden tarpeiden takia, osaksi kilpailutilanteen ajamina. Moni suutari valmistaa avaimia, teroittaa luistimia, veitsiä ja saksia tai tekee kilpikaiverruksia sekä muita nahkatöitä, kuten laukkuja, lompakoita tai vöitä.

Kengissä ja laukuissa myös materiaalien kirjo on laajentunut nahasta kumiin, muoviin ja niiden vaatimiin liimoihin.

– Suutareiden oletetaan olevan tietoisia todella monelta alalta. Tämä on väkisinkin laajentanut osaamista. Varsinaisten ammattiin liittyvien asioiden lisäksi kivijalkasuutarit palvelevat myös esimerkiksi epävirallisina matkaoppaina, keittiöpsykologeina ja päihdetyöntekijöinä.

Soinisen mukaan moni suutari on ryhtynyt avainvalmistajaksi, kun belgialaislähtöinen Mister Minit -pikasuutariketju tuli Suomeen 1962 ja loi pian sen jälkeen avainpalvelun markkinoille.

– Piti lähteä mukaan kisaan. Nykyään se on iso osa työtä ja liikevaihtoa.

Taustatietoa ja näkemyksiä juttuun ovat antaneet Kimmo Soinisen lisäksi myös suutarit Mikko Saarinen, Jens Haukanvuori, Pietu Väyrynen ja Pekka Jokinen Helsingistä, Kirsti Punkari Seinäjoelta, Sanna Repo Tampereelta, Vesa Säynäjoki Hämeenlinnasta, Harri Jokela Kuopiosta ja Petri Jantunen Keravalta.

---

Suutareiden vinkit kenkäostoksille

– Tarkista merkintä, että päällinen sekä vuori ovat nahkaa. Kun vuori kuluu puhki, pinta alkaa kärsiä. Nahkavuori kestää sukan hinkkaamisen tuottavaa kitkaa paremmin kuin kangas.

– Kun korollista kenkää painaa tasaista pintaa vasten, kenkä ei keinu. Koron tai päkiän alle ei siis jää ilmaa, vaan kenkä istuu tasaisesti. Suutari voi tosin tämän käyntivirheen korjata ja se kannattaakin korjauttaa, koska korko irtoaa tällaisesta kengästä helposti.

– On hyvä myös tarkistaa päällinen, liimaukset, ompeleet, pohjan kiertojäykkyys ja ainakin, että kantakovike eli kappi on tukeva.

– Kenkiä olisi hyvä sovittaa molempiin jalkoihin, ja aina pohjallisen kanssa, varsinkin jos on aamupäivästä ostoksilla, ettei tule ostettua liian pieniä kenkiä. Pohjallisten käyttö on muutenkin suositeltavaa, sillä ne säästävät kenkää.

– Kenkiä olisi hyvä olla kahdet niin talveen kuin kesään, jotta toinen pari voi olla suutarissa tai välillä levähtää ja kuivua. Tässä lepolestit myös suositeltavia!

– Keveytensä takia esimerkiksi vaelluskengissä suosittu polyuretaanipohja ei ole liimattavissa, jos se murenee. Silloin pohja on uusittava kokonaan. Kumipohja on painavampi, mutta korjattavissa.

– Eri väriset ja erilaiset materiaalit ja tikit samassa jalkineessa vaativat plankkaajalta huolellisuutta enemmän.

Kuva: Getty Images

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi