SY selvitti poliitikkojen kytköksiä S-ryhmään – ”Vaarana reilun kilpailun rajoittaminen ja rakenteellinen korruptio”

– S-ryhmää suositaan edelleen. Tästä on räikeitä esimerkkejä ympäri maata, huoltoasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen toteaa.

Osuuskauppojen edustajistojen ja hallintoneuvostojen paikoista ainakin 438 on sellaisilla vaikuttajilla, jotka ovat mukana joko eduskunnassa, kuntien valtuustoissa tai hallituksissa tai maakuntahallituksessa tai -valtuustoissa. Jotkut ovat mukana monessa näistä.

Tieto käy ilmi Suomen Yrittäjien selvityksestä, jossa Yrittäjät on käynyt läpi osuuskauppojen edustajistojen ja hallintoneuvostojen jäsenet ja katsonut heidän kotipaikkojensa perusteella henkilöiden osallistuminen eduskunnan, kuntien tai maakuntien keskeisiin luottamustehtäviin. Tehtävät on käyty läpi loppuvuodesta 2021 ja alkuvuodesta 2022.

– Olemme yrittäneet olla tarkkoja, mutta on todennäköistä, että kaikkia politiikan keskeisissä tehtävissä ei ole huomattu, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Samat säännöt kaikille

Kolmessa maakunnassa toimiva Jari-Pekka-huoltoasemaketjun yrittäjä Jari-Pekka Koponen muistaa selvitystä tehtäneen valtuustojen osalta jo noin 15 vuotta sitten. Hän on toiminut Suomen Yrittäjien luottamustehtävissä yhteensä 22 vuotta ja on pienen tauon jälkeen taas mukana Keski-Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana.

– Silloisen selvityksen aikaan ABC-ketju laajeni todella aggressiivisesti, ja halusimme selvittää, kuinka moni kaavoituspäätöksiä ja liikepaikkoja myöntävistä vaikuttajista istuu valtuustoissa niin sanotusti omilla asioillaan, Koponen kertoo.

Suurin epäkohta ovat kaavoituspäätökset.

– S-ryhmää suositaan edelleen. Tästä on räikeitä esimerkkejä ympäri maata. Ratkaisevinta on sijainti liikennevirtojen varrella, ja S-ryhmä saa parhaat paikat. Me kilpailijat haluaisimme, että säännöt olisivat samat kaikille ja kaavoitus olisi tasavertaista, Koponen toteaa.

Hänellä on K-kauppiasoikeudet, eli hän kilpailee S-ryhmän kanssa myös sillä saralla.

S-ryhmä sisällä eri puolueissa

Suomen Yrittäjien selvitys osoittaa, että kaupunkien ja kuntien sekä maakuntien valtuustojen ja hallitusten sekä kansanedustajien paikoista on 796 osuuskauppojen edustajistossa ja hallintoneuvostoissa istuvilla poliitikoilla. HOK-Elannossa muutama henkilö on lisäksi sekä edustajiston että hallintoneuvoston jäsen.

– Tämä on hankalaa reilun kilpailun näkökulmasta. Tässä on myös rakenteellisen korruption riski, Pentikäinen sanoo. 

– Asiaan pitää kiinnittää vakava huomio. On epäreilu tilanne, kun yksi kaupparyhmä on näin voimakkaasti sisällä eri puolueissa ja poliitikoilla on intressi tukea S-ryhmää luottamustehtävissään sekä valtakunnan politiikassa että varsinkin paikallisesti, hän toteaa.

Pentikäinen muistuttaa siitä, että jäsenyys osuuskaupan hallinnon ytimessä tuo merkittäviä taloudellisia etuja, kuten alennuksia luottamushenkilön perheenjäsenille.

– Pöytä pitäisi puhdistaa ja turvata reilun kilpailun edellytykset kaupan alalla, Pentikäinen sanoo.

Liian jäykkien keskusliikejohtoisten kauppojen vaikutukset näkyvät tavan kuluttajille. Esimerkiksi ruoan hinnan joustot markkinoiden eläessä eivät toteudu, kun keskusliikkeet estävät esimerkiksi uusien toimijoiden tulemisen markkinoille. Ruoan tuottajat eivät myöskään saa käypää hintaa tuotteistaan, jos kilpailua on vähän tai hinnat sanelevat käytännössä keskusliikkeet.

– S-ryhmä on myös laajentunut ja lyöttäytynyt toimialoille, kuten hautaustoimistot, joiden pitäisi olla yrittäjävetoisia, Koponen toteaa.

Jääviyssäännöt epäselviä

S-ryhmän kytköksistä päätöksentekoon on kirjoitettu mediassa vuosia. Jari-Pekka Koposen mukaan S-ryhmä on kuin valtio valtion sisällä ja sen suonet yltävät syvälle. Miksi mikään ei muutu?

– Mielestäni S-ryhmää ei uskalleta haastaa. Miksi päätöksenteon jääviyskysymyksiä ei nosteta esiin, Koponen kysyy.

Poliitikon pitäisi jäävätä itsensä, jos on esteellinen päätöksentekoon. Käytännössä säännöt ovat väljät ja tulkinnanvaraiset.

– Luulen, että omaa jääviyttä on vaikea hahmottaa.  S-ryhmän viesti on, että sinä olet omistaja. Omistusosuus on pieni, eikä sitä pidetä tärkeänä, Koponen toteaa.

Uutissuomalainen, jonka uutisia julkaistaan useissa maakuntalehdissä, haastatteli jutussaan kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinosta, joka on heti haastattelun jälkeen jättänyt eroilmoituksensa Hämeenmaan hallinnolle.

Hän myöntää, että poliittisen pestin ja osuuskaupan luottamustehtävän yhdistämisessä jääviyskysymykset voivat muodostua hankaliksi, varsinkin suuremmilla paikkakunnilla, joilla S-ryhmä on halukas investoimaan paljon.

Heinonenkin mainitsee kaavoituspäätösten hankaluudet. Hän on jäävännyt itsensä, kun käsittelyssä oli Lopen S-marketin laajennus.

Heinosen mukaan syitä S-ryhmän ylivaltaan ovat muun muassa se, että S-ryhmällä on ”pinkka kunnossa”, eli varaa investoida sekä toimiva konsepti. Monet pienemmät paikkakunnat ovat joutuneet miettimään palveluita ja kaavoitusta pakon edessä S-ryhmän ehdoilla. Esimerkiksi ABC voi tarjota jollain paikkakunnalla tarvittavia palveluita, joita ei muuten olisi ollenkaan.

Asian kääntöpuoli on se, että samalla yrittäjävetoisten palveluiden rakentamisen mahdollisuudet kapenevat.

Edustajistopaikkoja 344 poliitikolla

Suomen Yrittäjien selvityksestä käy ilmi, että osuuskauppojen edustajistoissa istuu ainakin 344 henkilöä, jotka ovat mukana joko eduskunnassa, kuntapolitiikassa tai maakuntapolitiikassa valtuustojen tai hallitusten jäseninä. Tämä tarkoittaa, että 36 prosenttia edustajistopaikoista on näillä henkilöillä. Mukaan on pyritty laskemaan myös varajäsenet. Lautakuntapaikkoja ei ole laskettu.

Osuuskauppojen edustajistoissa on 953 paikkaa, joten 36 prosenttia edustajistojen jäsenistä on keskeisissä poliittisissa luottamustehtävissä.

Osuuskauppojen hallintoneuvostojen jäsenistä 94 istuu myös joko eduskunnassa tai kunta- ja maakuntavaltuustoissa tai hallituksissa. Tämä on neljännes hallintoneuvostojen jäsenistä.

Poliitikkoja on eniten HOK-Elannon hallinnossa. Siellä istuvista 63 prosentilla edustajiston jäsenistä ja 56 prosentilla hallintoneuvoston jäsenistä on luottamustehtäviä eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa sekä maakuntahallituksessa ja -valtuustossa. Jotkut ovat molemmissa.

– HOK-Elanto on selvästi poliittisin osuuskauppa. Se toimii myös pääkaupunkiseudulla, jossa päättäjillä on iso rooli myös kotimaisessa kauppapolitiikassa. Toivottavasti roolit ovat selvät ja poliitikot myös jääväävät itsensä päätöksenteossa, Pentikäinen kommentoi.