Syksyn PK-yritysbarometri kertoo: Eteläpohjalaiset yrittäjät uskovat liikevaihdon kasvuun

Muutosta kuvaava saldoluku romahti koko maassa kahdeksalla pykälällä. Etelä-Pohjanmaalla saldoluku pysyi käytännössä samalla tasolla kuin keväällä.

– Lisäksi eteläpohjalaiset yritykset uskovat liikevaihdon ja kannattavuuden hienoiseen kasvuun. Etelä-Pohjanmaalla vain 17% vastaajista ennakoi liikevaihdon laskevan, joka toinen vastaaja uskoo sen nousevan, ja loput uskovat vaihdon pysyvän ennallaan, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko sanoo.

Koko maassa vastaukset ennakoivat puolestaan liikevaihdon ja kannattavuuden laskua. Luvut käyvät ilmi Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n julkaisemasta syksyn pk-yritysbarometrista.

Risikko pitää lukuja odotetun kaltaisina.

– Yleisten suhdanneodotusten koko maan pudotus ja Etelä-Pohjanmaan pysyminen viime kevään tasolla ei yllätä, kun muistetaan edellisen barometrin luvut. Silloin eteläpohjalaisten vastaajien antama saldoluku putosi huomattavasti enemmän kuin valtakunnallinen lukema. Eteläpohjalaiset yrittäjät ovat ikään kuin aistineet muutosta koko maan vastaajia aiemmin ja nyt tilanne tasoittui ennalleen, Risikko sanoo.

Työllistämisodotukset ovat Etelä-Pohjanmaan alueella saldoluvun +7 perusteella hieman heikommat kuin keväällä 2018, jolloin saldoluku oli +10. Myös koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun +14 perusteella hieman heikommat kuin keväällä 2018 (+17).

Kehittämistarpeet ja kehittämisen esteet

Koko maan ja Etelä-Pohjanmaan pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa.

Etelä-Pohjanmaan alueella tilanne on kehittämistarpeiden osalta hyvin samankaltainen kuin koko maassa. Koko maassa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Etelä-Pohjanmaalla kustannustaso ennen kilpailutilannetta nousee useimmin mainituksi esteeksi kehittämiselle.

Investointiaikomukset vähäisiä – heijastuu myös alenevaan rahoituskysyntään
Pk-yritysten arviot investointien arvon lähiajan kehityksestä ovat negatiiviset ja laskivat vielä viime keväästä. Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen. Odotukset heijastuvat myös pk-yritysten aikomuksiin ottaa lainarahoitusta aikaisempaa vähemmän seuraavan vuoden aikana.

– Tilanne on kuitenkin kaksitahoinen – voimakkaasti kasvuhaluiset ja kansainvälistyvät yritykset näkevät lähitulevaisuuden keskimääräistä positiivisempana. Saldoluku on lähes kaksinkertainen. Kasvuhakuiset yritykset panostavat kansainvälistymiseen, näkevät viennin arvon kasvavan ja ne aikovat panostaa innovointiin, tuotantoon ja tuotteiden kehitykseen, sanoo Finnveran aluepäällikkö Kari Hytönen.

Innovatiiviset kasvuyritykset ovat kansantalouden kannalta erityisen tärkeitä, sillä esimerkiksi teknologinen kehitys vauhdittuu ja siitä hyötyvät yrityksen lisäksi myös muut toimijat. Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä. Kasvu on tärkeää myös paremman kannattavuuden ja kilpailuaseman saavuttamiseksi.

– Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Nopea teknologinen kehitys korostaa myös tarvetta organisoida työ yrityksen sisällä uudella tavalla. Noin puolessa yrityksistä on tartuttu toimeen esimerkiksi kehittämällä toimintatapoja. Tämä onkin useille yrityksille välttämätöntä, sillä innovaatioiden kansainvälinen ja kansallinen ulottuvuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa, Hytönen sanoo.

Työvoiman saatavuuden ongelmat lisääntyneet

Pk-yritysten suurimpana kehittämisen esteenä kustannustason ja kilpailutilanteen ohella on työvoiman saatavuus. Barometrin mukaan työvoiman saatavuuden ongelmat eivät korostu alueellamme niin merkittävästi kuin koko maassa, vaikka täällä ovat maan alhaisimmat työttömyysluvut.

– Osaavan työvoiman saatavuushaasteisiin on vastattu yrityskohtaisesti räätälöityjen yhteishankintakoulutusten merkittävällä lisäämisellä yhteistyössä työnantajien kanssa. Tällä hetkellä koulutuksia on tarjolla useita kymmeniä. Välineitä osaamisen kehittämiseen löytyy monipuolisesti ja myös eri puolilla maakuntaa. Haasteena on joidenkin koulutusalojen vetovoiman vähäisyys ja oppilaiden saanti koulutusohjelmiin, vaikka työllisyysnäkymät olisivat hyvät, sanoo TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari.

Kasvuhalukkuutta löytyy yrityksistä- tukea kasvuun on tarjolla

Noin joka viidennellä Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Vaikka vientiä harjoittavien yritysten määrä on Etelä-Pohjanmaalla edelleen alemmalla tasolla kuin maassamme keskimäärin, ovat eteläpohjalaisten pk-vientiyritysten näkymät positiiviset ja halua kasvun hakemiseen myös kansainvälisiltä markkinoilta löytyy. Alueella on myös paljon pieniä, innovatiivisia ja menestyviä kasvuyrityksiä, joilla on hyvää markkinapotentiaalia sekä lähimarkkinoilla että kauempanakin.

– Kansainvälistä kasvua hakevien pk-yritysten tukena alueella ovat Team Finland-toimijat ELY-keskus, BusinessFinland ja Finnvera palveluineen sekä laaja sidosryhmä. Alueella tehtävällä Team Finland-yhteistyöllä pyritään parantamaan eri kansainvälistymisen vaiheissa olevien yritysten tavoitteisiin pääsemistä, sanoo kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Riikka Ylikangas.

Lisätiedot:
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, toimitusjohtaja Heikki Risikko, 050 3175 145
Finnvera Oyj, aluepäällikkö Kari Hytönen, 040 183 3013
ELY: Työvoiman saatavuus: TE-toimiston johtaja Leena Tuohimaa-Kari, +358 295 046 637
ELY: Yrityspalvelut: Kehityspäällikkö Kari Välimäki, +358 295 027 642
ELY: Yritysten kansainvälistymispalvelut: Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Riikka Ylikangas, +358 295 027 578
Pk-yritysbarometrin kaikki tämän linkin takaa.