Syksyn puheenaihe: Työllistämistä kannattaa helpottaa

Suomen väki vanhenee kuitenkin niin nopeasti, että hallituksen nyt tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste ei riitä. Jos haluamme turvata hyvinvointiyhteiskuntamme, tarvitaan lisää verotuloja. Siihen paras keino on lisätä työllisyyttä. Uudet työpaikat ovat koko 2000-luvun syntyneet pieniin ja keskisuurin yrityksin, ja trendi jatkuu. Siksi pienyritysten työllistämisen helpottaminen on tehokas keino parantaa työllisyyttä.

Nyt ajankohtainen on työllistämisen helpottamiseen tähtäävä hallituksen aie helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä. Asiasta on käyty erittäin vilkasta julkista keskustelua koko syksyn. Yrittäjäjärjestö on ajanut asiaa pitkään.

– Jäsenyrittäjiltä on jo pitkään tullut viestiä siitä, että työpaikan tarjoamista hidastaa pelko siitä, että rekrytoi väärin, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä kertoo.

– Erityisen tärkeä asia on niille yksinyrittäjille, jotka haluaisivat palkata työntekijän, mutta eivät uskalla ottaa riskiä.

Uudistus koskisi vain pientä osaa yksityisen sektorin palkansaajista, ja heistäkin vain niitä, jotka laiminlyövät tai rikkovat työvelvoitteen tai käyttäytyvät epäasiallisesti. Käytöksen pitäisi myös vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa tai horjuttaisi luottamusta työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voisi pitää kohtuullisena työnantajan kannalta. Työntekijälle pitäisi luonnollisesti antaa varoituksella mahdollisuus korjata tilanne.

Pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset ja niissä tietoja myös välitetään avoimesti. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula muistuttaa, että työllistämisen helpottaminen on erityisen tärkeää niille yksinyrittäjille, jotka haluaisivat palkata työntekijän. Kuva: Markus Sommers

Mitä ylityökielto tarkoittaa yrityksen arjessa?

Ammattiyhdistysliike vastustaa hallituksen aietta helpottaa työllistämistä pienyrityksissä helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista. Moni ammattiliitto on julistanut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja ja lakkoja.

Yrittäjäjärjestö laati jäsenyrittäjilleen ohjeet siitä, miten ammattiliittojen julistama ylityökielto ja lakko vaikuttaa yrityksissä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon.

Mikä ylityökielto tarkoittaa?

Ylityökielto on työntekijäpuolen käyttämä työtaistelumuoto, jossa noudatetaan pelkästään säännöllistä työaikaa eikä ylityötä tehdä. Ylityökielto koskee sen julistamien työntekijäliittojen jäseniä. Ylityökiellon aikana työntekijöillä on muutoin velvollisuus työskennellä työsopimuksensa mukaisesti. Työnantajalla on oikeus teettää ylityötä ylityökieltoilmoituksesta huolimatta, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Ylityökiellon noudattaminen on työntekijälle vapaaehtoista

Työtaisteluun, eli myös ylityökiellon noudattamiseen osallistuminen on työntekijälle täysin vapaaehtoista, eikä työntekijöitä voida pakottaa osallistumaan ylityökiellon noudattamiseen. Jos

ammattiliittoon kuuluva työntekijä ei noudata liiton julistamaa ylityökieltoa, voi noudattamatta jättämisellä olla ainoastaan yhdistysoikeudellisia seuraamuksia.

Mitä laki sanoo ylitöistä?

Ylityötä on työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta työaikalain tai työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan lisäksi.

Työaikalain mukaan ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Ylityön tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen, ja ylityön tekemisestä on siis sovittava työnantajan ja työntekijän välillä aina erikseen.

Työnantajayrittäjä, varaudu ylityökieltoon näin

Työnantajan on syytä ennakolta suunnitella, millaisia vaikutuksia ylityökiellolla voi olla ja miten työt järjestellään ylityökiellon aikana. Jos ylityökielto vaikeuttaa yrityksen töiden valmistumista asiakkaiden kanssa ennakkoon sovittujen aikataulujen mukaisesti, on syytä ilmoittaa asiasta viipymättä asiakkaalle ja pyrkiä sopimaan ratkaisuista mahdollisten työtaistelun vaikutusten huomioimiseksi.

Lakon aikana yritystoimintaa voi jatkaa

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa lakon piirissä oleville työntekijöille. Jos työntekijät ovat lakon kannalta ulkopuolisia, mutta lakko vaikuttaa yrityksen toimintaedellytyksiin, jatkuu työnteko lakkotilanteessa normaalisti niin pitkälle, kuin se on yrityksen kannalta tuotannollisesti mielekästä.

FAKTALAATIKKO

Jäsenyrittäjä, jäikö kysyttävää? Jos yritystoiminnasta työtaistelutoimien aikana jäi kysyttävää, yrittäjäjärjestön kannattaa soittaa suoraan yrittäjäjärjestön neuvontaan. Sieltä jäsenyrittäjät saavat neuvoja ongelmiinsa maksutta. Jos työehtosopimusten tulkitseminen askarruttaa, kannattaa myös pirauttaa neuvontaan, samoin muiden työsuhdeasioiden askarruttaessa. Neuvonta palvelee jäsenyrittäjiä joka arkipäivä kello 8 – 20 numerossa 09 229 222.