Taistelu Malmin lentokentästä jatkuu: Yrittäjä ihmettelee kaupungin katteetonta lupausta

Malmin lentokenttäyhdistyksellä on vuoden 2019 loppuun asti voimassa sopimus Helsingin kaupungin kanssa. Sen jälkeen alueella toimivien yrittäjien tulevaisuus on vaakalaudalla.

Malmin lentokentän vanhassa hangaarissa operoi BF-Lento Oy, jonka operatiivinen johtaja Mark Baker ihmettelee kaupungin toimintaa.

– Kaupunki ei suostu vuokraamaan hallia meille ilmailukäyttöön. Se haluaa, että lähdemme eikä tarjoa mitään tilalle, Baker pahoittelee.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Helsingin kaupunki lupasi aikaisemmin Patrialta ostamastaan hangaarista tilaa yrityksen toimintaan.

– Yhtäkkiä tilanne muuttuikin niin, että kaupunki päätti tarjota hallia eniten tarjoavalle. Lopulta hallin saikin kilpaileva yritys, vaikka sitä oltiin jo luvattu kertaalleen kaikille vanhan hangaarin silloisille vuokralaisille.

”Emme voi lähteä mihinkään”

BF-Lento pyörittää nyt toimintaa häätöuhan alaisena.

– Emme me voi mihinkään lähteä, kun mitään vaihtoehtoa ei ole olemassa. Itse aion jatkaa toimintaa täällä, Baker jatkaa.

BF-Lento on tehnyt kaupungin toiminnasta valituksen hallinto-oikeuteen.

– Kaupunki on tarjonnut meille vain vuokratonttia, jonne voisimme rakentaa oman hallin. Tontin vuokra-aika päättyisi vuoden 2019 lopussa eli eihän siinä olisi mitään järkeä.

Baker ihmettelee myös sitä, miksei Malmin lentokentän kahdelle tällä hetkellä tyhjänä olevalle hallille ole keksitty mitään toimintaa. Ne jäivät Rajavartiolaitokselta kaupungille.

– Kaksi isoa hangaaria on nyt tyhjillään. Mielestäni se on veronmaksajien rahojen tuhlaamista.

”Fiilis edelleen hyvä”

Epätietoisuudesta huolimatta Baker omat tunnelmat Malmin kentän jatkosta ovat edelleen positiiviset.

– Olen avoimin mielin ja valmis jatkamaan. Haluamme jatkaa yritystoimintaa kuten kaikki muutkin täällä.

Äskettäin tosin kahvilayrittäjä päätti jättää leikin kesken. Baker epäilee syyksi liian korkeaa vuokraa.

– Lentotoiminta Malmilla on tällä hetkellä erittäin pirteää. Meillä on paljon liikennelentäjäksi koulutettavia, koska heistä on juuri nyt melkoinen pula.

Baker on tyytyväinen siihen, miten lentokenttäyhdistys on hoitanut tehtävänsä.

– Vapaaehtoisvoimin homma sujuu hienosti. Finavia ei koskaan onnistunut saamaan toimintaa kannattavaksi mutta yhdistys on siinä onnistunut.

Yhdistyksen tarkoituksena on hakea lisäaikaa vuoden 2019 lopun jälkeen.

– Itse en usko, että Malmille rakennetaan mitään asuinrakennuksia vielä pitkään aikaan. Näin olen kuullut vähän myös kaupungin taholta.

Hieman valoa Tattarisuon yrittäjille

Helsingin Yrittäjät ja sen paikallisyhdistys Koillis-Helsingin Yrittäjät ovat toimineet yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Malmin lentokentän säilyttämiseksi nykyisessä käytössään. Huoli koskee myös läheisen Tattarisuon teollisuusalueen yritystoimintaa.

Tattarisuo on Helsingin laajin ja monipuolisin teollisuusalue. Alueella toimii kolmisen sataa yritystä, jotka työllistävät noin 1500 työntekijää.

– Huoli on nyt väistymässä, sillä Tattarisuon yrittäjien toimintaedellytyksistä on tehty valtuustoaloite ja kaupunkiympäristölautakunnan kaupunginhallitukselle antaman lausunnon mukaan yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden parantaminen Tattarisuon teollisuusalueella on kannatettavaa, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala kertoo.

Sallitaanko melua?

Yleiskaavassa Tattarisuon alue on osoitettu työpaikka-alueeksi, ja tavoitteena on saada Tattarisuon alueen uudet vuokrausperusteet kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi vuoden 2018 aikana.

– On tärkeää varmistaa, että pienteollisuusalueiden toiminta voi jatkua ja kehittyä Helsingissä tulevaisuudessakin. Lisäksi tulee luoda edellytyksiä uuden yrittäjyyden syntymiselle ajan myötä Malmin uusille asuntorakentamisalueille, Oksala jatkaa.

Koillis-Helsingin Lähitiedon päätoimittaja Teija Loponen on seurannut tiiviisti lentokentän ja sen lähialueen yrittäjien tilannetta. Kaupungin tavoitteena on saada Tattarisuon alueelle vuoden 2018 aikana uudet vuokrausperusteet, joiden pohjalta alueen tehokas käyttö turvattaisiin vielä vuoden 2034 jälkeen.

– Yleiskaavassa Tattarisuosta ei enää puhuta teollisuusalueena vaan työpaikka-alueena. Pidän hieman epävarmana sitä, saako nykyisenlainen verstas-, romutus- ja vastaava toiminta tulevaisuudessakin jatkua Tattarisuolla, vai yritetäänkö sen profiilia nostaa työpaikka-alueeksi, jolla ei esimerkiksi voitaisi sallia melua aiheuttavaa toimintaa.

Kuva: BF-Lento Oy / Mark Baker

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi