Talouden laiva kääntyy hitaasti – Maksuviiveiden määrän lasku ei vielä näy konkursseissa: “Jos suuret yritykset kaatuvat…”

Intrumin maksuviivetutkimuksen mukaan majoitus- ja ravitsemistoimialalla on edelleen eniten haasteita, mutta suhteellisesti eniten maksuviiveellisten yritysten määrä on noussut julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja kaivostoiminnan aloilla.

Kokonaisuutena maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus on laskenut 2,38 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna ja säilynyt samalla tasolla toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Maksuviiveitä oli 18 408 yrityksellä, mikä on yli viisi prosenttia Suomen yrityksistä.

Alueellisesti maksuviiveellisiä yrityksiä on eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. 

– Yritysten maksukykyä ovat heikentäneet korkea inflaatio ja korot sekä kysynnän heikkeneminen, Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala kertoo tiedotteessa.

Henkilömäärällä että liikevaihtoluokalla mitattuna maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus laski eniten suurimmissa yrityksissä ja vähiten pienimmissä yrityksissä. Pienillä yrityksillä ei ole haastavassa taloustilanteessa samanlaisia taloudellisia puskureita ja siksi niiden on vaikeampaa selvitä laskuistaan.

– Tutkimuksemme mukaan luottotappiot ja maksuviiveet ovat vähentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Silti 59 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä on aiempaa enemmän huolissaan asiakkaidensa kyvystä maksaa ajallaan. Maksamatta jäänyt lasku aiheuttaa ongelmia paitsi laskuja lähettävälle yritykselle myös koko taloudelle, kun raha ei kierrä normaalisti, Iskala jatkaa.

Konkurssit edelleen nousussa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan konkurssien määrä on jatkanut kasvuaan ja on selvästi viime vuoden tahtia edellä elokuun loppuun mennessä. Konkurssien määrä on kasvanut jo yli kaksi vuotta. Tänä vuonna elokuuhun mennessä oli haettu konkurssiin jo yli 2 000 yritystä.

– Yleensä maksuviiveiden määrän laskun jatkuessa konkurssien määrä kääntyy laskuun. Jos suuret yritykset kaatuvat, se heikentää alihankintaketjujen toimintakykyä ja lisää konkursseja.

Iskalan mukaan konkurssien määrä tulee pysymään korkealla tasolla vielä tämän syksyn, koska positiivinen käänne taloudessa välittyy reaalitalouteen viiveellä.

– Yritysten heikentyneet talousnäkymät nostavat luottokaupan riskejä. Yrittäjien olisi hyvä arvioida luottotappioita jo ennakkoon ja minimoida niiden riskit, jolloin moni konkurssi olisi vältettävissä. Reaaliaikainen perintätieto antaa ensimmäisenä tietoa yritysten maksuvaikeuksista.

Intrumin tutkimuksen mukaan yritysten suhtautuminen tulevaisuuteen on hieman parantunut: Yrityspäättäjistä 42 prosenttia arvioi, ettei heillä ole suuria huolia yrityksen kassavirran suhteen tulevaisuudessa.

– Jos Euroopan keskuspankki laskee vielä ohjauskorkoaan loppuvuodesta kuten on ennustettu, yritysten tilanne voi helpottua, Iskala jatkaa.

Asiakastieto: Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä kasvaa

Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on jatkanut kasvuaan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Syyskuun lopussa heitä oli yhteensä 365 500. Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on kasvanut viime vuoden lopusta 15 000 henkilöllä. Kasvutahti on silti hieman rauhoittunut alkuvuodesta.

Vuonna 2024 henkilöille annetuista velkomustuomioista 63 prosenttia oli seurausta maksamattomista tili-, kerta- ja kulutusluotoista. Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on Asiakastiedon mukaan samalla tasolla kuin vuoden 2022 joulukuussa, jolloin luottotietolaki uudistui.

– Luottotietolain muutosten tullessa voimaan rekisteristä poistui 18 600 yksityishenkilöä. Näiden henkilöiden maksuhäiriömerkinnät olisivat kuitenkin poistuneet ajan kanssa rekisteristä, koska he olivat jo maksaneet häiriön perusteena olevat velkansa. Lukujen valossa näyttää siltä, että lakimuutos ei ole onnistunut vähentämään ylivelkaantuneiden henkilöiden määrää. Viime vuoden pienempi maksuhäiriöisten kuluttajien määrä näyttää jääneen väliaikaiseksi ilmiöksi, sillä tällä hetkellä eroa vuoden 2022 lopun lukuihin on enää noin tuhat henkilöä, Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo kertoo.

Luottotietolaissa ongelma

Keskimäärin suomalaisella maksuhäiriöisellä henkilöllä on 14 maksuhäiriötä. Tällaisessa tapauksessa henkilön taloudelliset ongelmat ovat Karemon mukaan vakavia.

– Tällä hetkellä luottotietolaki ei kykene ehkäisemään alkavien maksuhäiriökierteiden syvenemistä. Se saattaa kannustaa maksamaan velat pois, mutta ei tue vastuullisen taloudenpidon oppimista tai kestäviin muutoksiin pyrkimistä. Velkomustuomioiden perusteella monen kuluttajan ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla on luotto, jota ei asiakkaan taloudellisen kokonaistilanteen perusteella olisi kannattanut myöntää. Luotonanto puutteellisilla tiedoilla ei ole kenenkään etu, ei yritysten eikä kuluttajan.