Tankavaaran Kultakylän yrittäjä Marko Touru on unelma-ammatissaan kullankaivajana – ”Kuin raaputtaisi joka päivä Ässä-arpaa”

Marko Touru järjestää tyytyväisin mielin tavaroita paikoilleen viime viikonloppuna pidettyjen ja hyvin sujuneiden kullanhuuhdonnan EM-kisojen jälkeen. Hänen omistamansa Tankavaaran Kultakylä järjesti kisat, joihin saapui 250 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa: muun muassa Italiasta, Puolasta, Slovakiasta ja Ranskasta.

Kisoissa ei etsitty kultaa luonnosta vaan piilotettuja hippuja vaskattiin esiin ämpäreistä. Kilpailussa oli useita eri sarjoja, kuten lapsille, junioreille ja veteraaneille omansa. Touru voitti miesten sarjan.

– Yhtä aikaa isännöin ja osallistuin itsekin kisoihin, hän naurahtaa.

Kullanhuuhdonnan EM-mitali on Tourulle ensimmäinen, mutta menneinä vuosina hän on saanut kaulaansa kaksi MM-mitalia.

– Parin viikon päästä lähden Etelä-Afrikkaan MM-kisoihin kilpailemaan sekä miesten että joukkuesarjassa.

Treenit huuhtomolla, tositoimiin valtauksella

Lapissa on kaivettu kultaa jo 150 vuotta, ja Urho Kekkosen kansallispuiston kyljessä sijaitseva Tankavaaran Kultakylä pitää omalta osaltaan yllä pitkää perinnettä.

Elämyskeskuksessa asiakkaat voivat huuhtoa kultaa kesä-heinäkuussa joka päivä. Kultakylän suurin tulonlähde ovat majoitus- ja ravintolapalvelut sekä niiden ympärille kehitetty kullanhuuhdonta opastuksineen.

Kultahuuhtomossa asiakkaat harjoittelevat vaskaamista oppaan kanssa. Sieltä löydetty kulta on vehnäjauhomaisen hienorakeista. Tositoimiin he pääsevät läheisellä valtauksella, jossa maa-ainesta lapioidaan ränniin. Valtauksella kulta on karkeampaa ja jää kiinni rihloihin.

– Asiakkaat saavat pitää kaiken vaskaamansa kullan, Touru kertoo.

Joskus jollakulla onnekkaalla käy hyvä mäihä. Muutama vuosi sitten eräs asiakas löysi 62 gramman hipun, jonka silloinen arvo oli noin 15 000 euroa. Keskimäärin asiakkaat löytävät Kultakylän valtauksella viikon vaskaamisen aikana 2,5–20 grammaa.

– Riippuu tietysti siitä, vaskaako ahkerasti monta tuntia päivässä vai käykö vaikka kalassa siinä välissä.

Tourun mukaan lähes poikkeuksetta kaikki löytävät ainakin vähän kultaa viikon sisällä, jos vaskaamisen tekniikka on hallussa.

– Jos joku ei löydä ja pettyy, me etsimme kultaa yhdessä hänen kanssaan. 

Ennätyskesänä kaivettiin 7,4 kiloa kultaa

Turistivirran tuomien rahojen lisäksi Tankavaaran Kultakylälle heruu tuloja koneellisesta kullankaivuusta, jota tehdään kymmenen kilometrin päässä Mäkärä-nimisessä paikassa.

Eräänä ennätyksellisenä kesänä sieltä kaivettiin yhteensä 7,4 kiloa kultaa.

Kaivuita tehdään samassa paikassa kymmenisen vuotta, minkä jälkeen luontoa ennallistetaan. Tourun mukaan puustoa istutetaan ja joen uomat sekä maaston muodot pyritään palauttamaan.

Mikä kullanhuuhdonnassa ja -kaivuussa kiehtoo niin, että se synnytti sekä henkilökohtaisen intohimon että yrittäjyyden?

– Löytämisen jännitys koukuttaa. Kullankaivuu on kuin raaputtaisi joka päivä Ässä-arpaa. Jotkut lottoavat joka viikko, me kaivamme kultaa joka päivä, Touru naurahtaa.

Kultakuume syttyi ensimmäisestä hipusta

Kun Marko Touru oli lapsi, hän ahmi kiinnostuneena tarinoita kullanhuuhdonnasta. Pikkupoikana hän pyöri Kalkkisissa malmikiviä metsästä etsivän vaarinsa perässä.

– Hakkasin kiviä kappaleiksi ja tutkin, miltä ne näyttivät.

Varsinaisen kipinän kullanhuuhdontaan Touru sai Lapin-reissulla kesällä 2009 Tankavaaran Kultakylän valtauksella. Opetellessaan vaskaamisen alkeita ei hänellä ollut aavistustakaan siitä, että hän ryhtyisi myöhemmin paikan omistajaksi.

– Kultakuume lähti siitä, kun löysin ensimmäistä kertaa kultaa, 0,47 gramman hipun, hän kertoo.

Tuolloin hän teki töitä Virossa rakennus- ja ravintola-alan yritystensä parissa. Yrittäjyyden suoma vapaus teki mahdolliseksi sen, että parina seuraavanakin kesänä Touru suuntasi Lappiin kullan perässä ja vaskasi viisi kuukautta putkeen toukokuusta syyskuuhun.

Uudelle tasolle Tourun kultakuume nousi, kun hän osallistui kullanhuuhdonnan SM-kisoihin vuonna 2012 ja nappasi aloittelijoiden sarjassa kultaa. Seuraavana vuonna MM-kisoissa voitto tuli viiden hengen joukkueessa.

– Olen aina ollut kilpailuhenkinen.

Taitavalta kullanhuuhtojalta edellytetään Tourun mukaan hyviä hermoja, keskittymiskykyä ja pitkäjänteistä harjoittelua.

– Vaskaamisen onnistuminen on pienistä liikkeistä kiinni. Siinä täytyy pitää pää kylmänä. 

Liikevaihto noussut tänä vuonna

Tankavaaran Kultakylän yrittäjäksi Marko Touru ryhtyi veljensä kanssa syksyllä 2013, kun Kultakylä oli mennyt konkurssiin edellisen omistajan jäljiltä.

Elämänrytmin rauhoittaminen kiehtoi Tourua, joka oli silloisten yritystensä puikoissa reissannut parhaimmillaan jopa 300 päivää vuodessa. Veli palasi sittemmin etelään mutta Touru jäi pohjoiseen. 

Toistaiseksi tiukin paikka Kultakylän yrittäjänä oli korona-aika.

– Se oli rajua aikaa. Olimme juuri tehneet 1,5 miljoonan investoinnin hotelliin, ja tammi-helmikuu 2020 oli täyteen buukattu, kun Suomi pisti rajat kiinni.

Valtiolta saadut tuet ja pankin sekä verottajan kanssa tehdyt maksujärjestelyt pitivät Kultakylän pinnalla epidemia-ajan.

Tänä vuonna bisnekset ovat sujuneet hyvin ja Kultakylän liikevaihto noussut. Kesä on ollut niin vilkas, että kullanhuuhdontaa luotsaavalle oppaalle on palkattu kollega.

– Saamme uusia vakioasiakkaita, jotka tulevat myöhemmin uudestaan. Mukana on perheitä, joten myös nuoret sukupolvet löytävät kullanhuuhdonnan.

Tourun mukaan perheet voivat innostua matkustamaan Kultakylään esimerkiksi jonkin kullanhuuhdontaa käsittelevän tv-ohjelman tai muun vinkin inspiroimana.

– Kun lapsiperhe miettii, mihin menisi lomalle, kullanhuuhdontapaikka ei heti ensimmäisenä tule mieleen.

Kesällä ulkomaalaisia on noin puolet asiakkaista, ja talvikautena heidän osuutensa nousee sataan prosenttiin. Talvella turistit vaskaavat Kultakylän ravintolaan pystytetyssä kultahuuhtomossa. Seuraava talvikausi marraskuusta pääsiäiseen saakka on täyteen buukattu.

Tourun mukaan kiinnostus kullankaivuuta kohtaan on laajemminkin nousussa. Hän toimii puheenjohtajana Lapin Kullankaivajien liitossa, johon kuuluu tällä hetkellä 4500 jäsentä.

– Määrä on kasvanut muutaman vuoden takaisesta.