Tapaturmissa yllättävä käänne – Asiantuntija kehottaa yrittäjää varautumaan

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) on kertonut uusimmista tilastoista liittyen työntekijöiden ja yrittäjien tapaturmiin vuonna 2024.

Tilaston perusteella työpaikkatapaturmien määrät kasvoivat selvästi kuntasektorin sekä yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelualan töissä ja laskivat rakentamisen toimialalla, teollisuudessa sekä hallinto- ja tukipalvelutoimialoilla.

Eniten työpaikkatapaturmia vuonna 2024 sattui palvelu- ja myyntityöntekijöille (27 % työpaikkatapaturmista) ja toiseksi eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (19 %).

Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille sattui viime vuonna kaikkiaan 5 900 työtapaturmaa, joista 5 340 oli työpaikkatapaturmia ja 560 työmatkatapaturmia. Yrittäjien työtapaturmien määrä on TVK:n mukaan laskenut useampana aiempana vuotena, mutta vuonna 2024 määrä kääntyi nousuun.

– Hieman yllätyin tästä, etenkin kun ymmärrys erilaisista riskeistä ja vaaroista vuosien myötä paranee. Hieman kummeksuttaa, mistä nousu johtuu, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Yrittäjällä ei vakuuttamispakkoa

Lain mukaan yrittäjällä ei ole velvollisuutta vakuuttaa itseään tapaturmien varalta. Työnantajan on sen sijaan vakuutettava työntekijänsä.

Yrittäjä voi ottaa itselleen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen yrittäjän vapaaehtoisen työajan vakuutuksen.

– Koska yrittäjän ei ole pakko vakuuttaa itseään, vain osa yrittäjien tapaturmista näkyy tilastoissa, Hellstén huomauttaa.

Suomen Yrittäjien tekemien kyselyiden perusteella tapaturman varalta itsensä vakuuttaneiden yrittäjien osuus on vaihdellut 65–80 prosentin välillä. Hellstén suosittelee yrittäjiä vakuuttamaan itsensä.

– Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus on siinä mielessä hyvä, että se siitä voidaan maksaa hoitokuluja ja työkyvyttömyyden sattuessa toimeentulokorvausta, joka on korkeampi kuin Kelan sairauspäiväraha.

Näin vakuutus korvaa

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa ei mainita paljoakaan yrittäjän vapaaehtoisesta vakuuttamisesta. Lain mukaan vapaaehtoisen työajan vakuutuksen ottanut yrittäjä voi liittää vakuutukseensa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Se voi olla järkevää, sillä yrittäjän kohdalla työn ja vapaa-ajan erottelu voi olla vaikeaa.
Hellsténin mukaan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen turva eroaa työajan turvasta.

– Työajan turvasta maksetaan aina päiväraha täysimääräisenä, mutta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen päivärahaan tehdään laskennallinen vähennys ajalta, jolla henkilöllä on oikeus saada sairauspäivärahaa.

Työajalla sattuneessa tapaturmassa ensisijainen korvaus tulee tapaturmavakuutuksesta, vapaa-ajan tapaturmavakuutuksessa Kelan sairauspäivärahasta. 

Hellstén huomauttaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta vakuutuksesta korvataan myös tapaturmasta aiheutuvia hoitokuluja. Ilman vakuutusta yrittäjä voi saada YEL-työtuloon perustuvaa Kelan sairauspäivärahaa, mutta hoidosta aiheutuvat kustannukset jäävät yrittäjän maksettavaksi.

Väkivallan osuus kasvaa

TVK:n tilaston mukaan työpaikkatapaturmista suurin osa (23 %) aiheutui työntekijän liukastumisesta, horjahtamisesta tai kompastumisesta. Toiseksi eniten työpaikkatapaturmia aiheutui erilaisiin esineisiin osumisesta tai kolhiintumisesta (16 %).

Väkivalta tai ”järkyttävä tilanne” oli viidenneksi yleisin työpaikkatapaturman aiheuttaja. Väkivallasta aiheutuneiden työpaikkatapaturmien määrä kasvoi edellisestä vuodesta selvästi: Niitä kirjattiin viime vuonna 7 700, kun vuonna 2023 ilmoituksia vakuutusyhtiöille oli lähes 1 500 tapausta vähemmän.

– Väkivallasta johtuvien työpaikkatapaturmien määrä on kasvanut jo kymmenen vuoden ajan hoito- ja oppilaitoksissa sekä päiväkodeissa. Tämä näkyy erityisesti hoivapalveluiden, terveydenhuollon ja sosiaalialan työntekijöiden työpaikkatapaturmissa, TVK:n tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho kertoo.