Tapio Tolonen etsii ostajaa Pietarissa toimivalle yritykselleen, mutta helppoa se ei ole – Venäjä voi laittaa kapuloita rattaisiin

Lappeenrantalainen Tapio Tolonen on yksi niistä yrittäjistä, jotka pyrkivät parhaillaan pois Venäjältä. Pietarissa sijaitsevassa Kronstadtin piirissä sijaitsevalle konepajalle etsitään parhaillaan ostajaa. Tolosella on osake-enemmistö yrityksessä.

– Käymme parhaillaan neuvotteluja ja kartoitamme mahdollisuuksia, miten yritys on mahdollista realisoida rahaksi. 

Tolosen OAO Dest on koneistuksen alihankintayritys, joka tarjoaa koneistusta ja kokoonpanopalvelua pääsääntöisesti koneenrakentajille. Vuonna 1994 perustetun yrityksen muut omistajat ovat venäläisiä.

Tolosen tarkoituksena oli jäädä ensi vuoden aikana sivummalle yrityksestä, mutta Venäjän aloittama Ukrainan hyökkäyssota muutti suunnitelmat kertaheitolla.

– Olen siirtänyt yrityksen vetovastuuta nuoremmalle pojalleni, joka on jo useita vuosia hoitanut tehtävää harjoittelumielessä. Tottakai tämä tilanne harmittaa siinä mielessä, että yhden henkilön takia tämä suunnitelma romuttui, yrittäjä kertoo ja viittaa Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Nopeasti muuttunut tilanne Venäjällä sai Tolosen perustamaan pikaisella aikataululla uuden yrityksen Suomen puolelle Lappeenrantaan. CM Worksin toiminta käynnistyi toden teolla lokakuussa.

– Saimme pidettyä läntiset asiakkaamme. Hintatasot piti neuvotella uudestaan, mutta asiakkaat hyväksyivät ne. Nyt teemme kahdessa vuorossa samoja tuotteita, joita teimme Kronstadtissa. Tuotantokatkoksia ei aiheutunut, Tolonen kertoo.

Suomalaispankit haluttomia rahansiirtoihin

EastCham Finlandin (entinen Suomalais-Venäläinen kauppakamari) toimitusjohtaja Jaana Rekolaisen mukaan suomalaisten yrityksien myyntiprosessit Venäjällä ovat vähentyneet syyskuun jälkeen. Noin 70 prosenttia Venäjällä toimineista suomalaisomisteisista yrityksistä on lähtenyt maasta tai parhaillaan poistumassa.

– Jäljellä on jonkin verran palveluntarjoajia ja yksittäisiä tuotannollisia yrityksiä, Rekolainen sanoo.

Financial Times tuoreen katsauksen perusteella suomalaisia yrityksiä on poistunut Venäjältä suhteellisesti eniten. Esimerkiksi saksalaisyrityksistä on poistunut tai poistumassa 30 prosenttia, italialaisista vain kaksikymmentä prosenttia.

Viime aikoina Venäjältä lähteminen on käynyt yhä vaikeammaksi, sillä maa tiukensi syyskuussa sääntöjään ulkomaisten yritysten myynnille. Siinä missä myyntiluvan tarvitsivat aikaisemmin vain osakeyhtiöt, syyskuusta lähtien luvan tarvitsevat myös rajavastuuyhtiöt. Niitä on merkittävä osa Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä.

– Kaikki yrityskaupat vaativat nyt viranomaishyväksynnän. Sen lisäksi myyjän on varmistuttava siitä, että kaikki ostajan puolen edunsaajat ovat vapaita talouspakotteista, Rekolainen kertoo.

Viime aikoina Venäjältä lähteminen on käynyt yhä vaikeammaksi, sillä maa tiukensi syyskuussa sääntöjään ulkomaisten yritysten myynnille.

Vaikka ostajat olisivat pakotelistan ulkopuolella, kauppa saattaa tyssätä suomalaiseen pankkiin. Rahoja ei välttämättä saada kotiutettua Suomeen, sillä suomalaispankit eivät Rekolaisen mukaan halua hoitaa Venäjään liittyviä maksutoimeksiantoja.

– Se vaatii ymmärrettävästi paljon työtä. Pankki haluaa omalta osaltaan varmistua siitä, ettei ostajissa ole pakotelistalla olevia. Siihen työhön kaikki pankit eivät mielellään ryhdy. Suomalaisten pankkien suhtautuminen voi vaikeuttaa tilannetta niiden suomalaisyritysten kohdalla, jotka eivät ole vielä sopineet kauppoja tai ovat parhaillaan niitä tekemässä.

”Toiveena päästä kunniallisesti eroon”

Tolonen ei halua myydä Venäjällä toimivaa yritystään pakon edessä.

– Tavoite on, että se ei mene pilkkahinnalla. Toivon, että pääsemme yrityksestä kunniallisesti eroon. Toivon sitä myös venäläisten omistajien puolesta. Pidän hyvinkin mahdollisena, että saamme yrityksestä hinnan, johon olemme tyytyväisiä.

Tällä hetkellä Kronstadtissa tehdään töitä yhdessä vuorossa noin kymmenen työntekijän voimin. Tolonen on varautunut nopeisiin käänteisiin, koska tällä hetkellä Venäjän tilannetta ei voi ennakoida.

– Tosiasia on, että lähes kaikki merkittävimmät toimijat ovat lähteneet pois Venäjältä. Maan sisämarkkinoilla alkaa näyttää siltä, että asiakkaiden rahat ovat lopussa. Talouspakotteet purevat oikeasti etenkin kaivos- ja öljyteollisuudessa ja yritys toisensa jälkeen ajautuu maksukyvyttömyyteen. Ruohonjuuritasolta katsottuna tilanne on murheellinen. Moni läntisessä omistuksessa oleva tuotantolaitos  on tyhjillään, koska komponentteja ei enää saa.

Venäjä voi hankaloittaa myyntiprosessia

EastChamin Jaana Rekolainen ei usko, että Venäjän viranomaiset vaikeuttavat pk-yritysten myyntiä jättämällä myyntiluvan myöntämättä.

– Jos yritys ei toimi Venäjän kannalta strategisilla aloilla, on todennäköistä, että lupa myönnetään. Venäjä on listannut joitakin suurempia yrityksiä energia- ja finanssisektorilta, joille maastapoistumislupaa ei anneta.

Venäjä voi kuitenkin hankaloittaa myyntiprosseja toista kautta. Lupaprosessissa hyväksytään sekä ostaja että kauppahinta, mikä antaa venäläisille viranomaisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mikä on heidän mielestään hyväksyttävä kauppahinta.

– Tilanne ei varmasti tule helpottumaan, koska Venäjään kohdistuvia pakotteita tulee koko ajan lisää.

Viime viikolla kerrottiin EU:n yhdeksännen pakotepaketin hyväksymisestä. Se tuo mukanaan uusia pakotteita venäläisille pankeille, jolloin rahojen siirtämisen ennakoidaan vaikeutuvan entisestään. Myös Yhdysvallat on kertonut uusista pakotteista. Ne iskevät muun muassa Rosbank-pankin omistajaan Vladimir Potaniniin, joka on yksi Venäjän rikkaimmista miehistä.

Rekolaisen mukaan on mahdollista, että osa myyntiprosessia ajavista yrityksistä joutuu etsimään rahojen siirtämiseen vaihtoehtoisia reittejä eurooppalaisista pankeista. Siinäkin on omat ongelmansa.

– Jos yrityksellä ei ole kansainvälistä toimintaa, voi olla hankalaa muodostaa uutta pankkisuhdetta.

”Olen saanut kaiken takaisin”

Tolonen on toiminut Venäjällä pian 31 vuotta. Sinä aikana hän on todennut, ettei bisneksen pyörittäminen Venäjällä ole ollut sen kummempaa kuin Suomessakaan. Eroja kuitenkin on.

– Johtamisen täytyy olla erilaista, huomattavasti autoritaarisempaa. Kurin on oltava kovempaa ja sanktiot suurempia ainakin siihen asti, kunnes työntekijät ymmärtävät pelisäännöt. Toisaalta minun tyyliselleni yrittäjälle johtaminen on ollut jopa helpompaa kuin Suomessa. Venäjällä isäntä saa oikeasti päättää asioista toisin kuin Suomessa, jossa päätöksiä tehdään ammattiliitoissa.

Tolonen ei aio enää palata Venäjälle. Vaikka yrityksen myyminen harmittaa, hän suhtautuu nykytilanteeseen rauhallisesti. Tämä on asia asioiden joukossa mikä pitää vain laittaa järjestykseen toteaa Tolonen.

– Ukkini pani kovasti hanttiin kommunismille sotarintamalla. Isoisäni ja sedät olivat sillä reissulla neljä vuotta ja menettivät taloudellisesti ja henkisesti paljon. Olen saanut kaiken sen takaisin venäläisten tekemällä työllä.