Tarja Rannan kanat munivat silloin, kun huvittaa – Tärkeintä on, että ne tuovat iloa emännälleen

Tänään Roger on muninut kaksi munaa. Hänen emäntänsä Tarja Ranta poimii ne pesästä. 

– Näitä saadaan milloin saadaan, eikä niiden kilohintaa kannata kysyä, Ranta nauraa.

Roger, nimestään huolimatta kana, on yksi jäsen kymmenpäisessä kanalaumassa, jota johtaa kaksi kukkoa. Kanala on yksi Tarja Rannan tavoista rentoutua ja pitää yllä omaa hyvinvointiaan.

Ranta työskentelee Varavoimala-nimisessä yrityksessään ratkaisukeskeisenä valmentajana, työnohjaajana ja mindfulness-ohjaajana.

Rannan ja hänen miehensä koti Perttulassa on kuin tehty rentoutumiseen ja voimien keräämiseen. Talo sijaitsee kylätien varrella, metsän siimeksessä. Vehreällä, aidatulla pihamaalla juoksentelee kaksi schipperke-rotuista koiraa, Jami ja Hertta. Taaempana pihamaalla kanat kotkottavat omassa kanalassaan. Tontilta löytyy myös kasvimaa, maasauna ja lampi. Rannan puoliso Kauko on puuseppä, ja hänen työmaansa, iso halli kohoaa tontin reunalla. Rannan työtila on niin ikään tontilla, pieni, kahdesta työmaakopista tehty talo nimeltä Havina.

Oma sairastuminen havahdutti

Ranta ei ole aina elänyt näin seesteisissä maisemissa tai tehnyt kutsumustyötään. Hän työskenteli vuoteen 2008 asti isossa tukkuliikkeessä kaupallisella osastolla. Siviilielämässä uusperhekuviossa oli järjestelemistä, ja työelämässä Rannalle kertyi vastuuta koko ajan enemmän.

–  Olin liian tehokas ja osaava, enkä itse osannut enää rajata töitäni.

Ranta sairastui työuupumukseen, joka pakotti hänet miettimään elämänsä suuntaa. Hän lähti kouluttautumaan työnohjaaksi ja havaitsi pian, että se oli oikea valinta. Työssään Ranta valmentaa ihmisiä ja auttaa heitä onnistumaan omassa työssään, löytämään omia vahvuuksiaan. 

Usein ongelmat ovat samoja, joiden kanssa Ranta itsekin paini: työssäjaksaminen ja työhyvinvointi. Rannan tähtihetki on, kun asiakas ymmärtää omat vahvuutensa tai oivaltaa pattitilanteessa jotain uutta. 

– Sen oikein näkee, miten hartiat nousevat, ihminen lähtee kuin lentoon. Ne ovat hienoja hetkiä.

Työuupumuksen kokeneena Ranta tunnistaa helposti uupumuksen merkit asiakkaissaan ja pystyy samaistumaan heidän tilanteeseensa. 

Eläinten kanssa touhuilu nollaa Rannan omat ajatukset tehokkaasti. Rannalla ja hänen miehellään on asuntoauto, jonka kanssa on helppo vaihtaa maisemaa, ja se jopa pakottaa ottamaan rennosti.

– Kun pistää asuntoauton parkkiin vieraalla paikkakunnalla, ei voi puuhailla muuta.

Asiakkaat arvojen mukaan

Rentoutuakseen pariskunta myös saunoo maasaunassaan ja ui sen edustalle kaivetussa lammessa. Heillä on yhteinen harrastus, jousiammunta. Talvisin Ranta käy säännöllisesti punttisalilla ja fysiopilateksessa. Ranta ei koe, että työajatukset häiritsisivät siviilielämää.

– Tällä kokemuksella työn pystyy aika helposti ulkoistamaan. Koen myös työni niin innostavana, ettei se kuormita.

Toisaalta Ranta ei halua hoitaa tapauksia, joiden hän tietää kuormittavan itseään.

– Pyrin valitsemaan asiakkaani arvojeni mukaan. Yrityksen alkuaikoina opin, ketkä eivät ole minun asiakkaitani. 

Ranta kertoo esimerkin vuosia sitten sattuneesta tilanteesta, jossa yrityksen johto ei ollut aidosti mukana kehittämisessä.

– Johdon arvoja määritti raha. Haluttiin vain, että henkilöstö parantaa tapojaan, mutta johdon ei itse tarvinnut tehdä mitään. 

Pienetkin asiat auttavat

Ranta pyrkii kiinnittämään asiakkaiden huomion siihen, mitä nämä itse voivat tehdä työhyvinvointinsa eteen. Hän nostaa esimerkiksi Instagram-päivityksensä, jossa kertoi, että rentoutua voi, kun katsoo välillä ikkunasta ulos. 

– Eräs entinen asiakkaani vastasi, ettei hänellä ole edes ikkunoita työpaikalla.

Ranta sanoo, että ihmiset keskittyvät usein siihen, mitä heillä ei ole, ja mitä he eivät pysty tekemään. Sen sijaan olisi hyvä katsella ympärilleen ja miettiä, mitä, aivan pieniäkin asioita voi tehdä työhyvinvointinsa parantamiseksi.

– Sehän voi olla vaikka ihana kuva näytönsäästäjänä. Mielestäni hyvien asioiden löytäminen on todella tärkeää. Kaikilla on jotain hyvää, mihin voi kiinnittää huomiota, ja se, mihin huomio kiinnittyy, yleensä kasvaa.