Tartuntatautipäiväraha poistuu ja Uudellamaalla palataan normaaleihin sairauslomakäytäntöihin – kulut kaatuvat työnantajien maksettaviksi

Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä lukuisat muut Uudenmaan kaupungit siirtyvät normaaleihin sairauslomakäytäntöihin koronaviruksen aiheuttaman Covid-19-taudin osalta. Kaupungit eivät enää määrää koronavirukseen sairastuneita eristykseen tartuntatautilääkäreiden viranomaispäätöksillä. Muutos astuu voimaan heti. Aiheesta kertoo muun muassa Iltalehti.

Muita Uudenmaan kaupunkeja ja kuntia ovat muun muassa Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi ja Tuusula. Ne perustelevat päätöstään sillä, että tartuntatautiviranomaisen asettama eristys on menettänyt vaikuttavuutensa. Omikronmuunnos on noussut päävariantiksi ja moninkertaistunut päivittäisten tartuntojen määrän joulukuun alun jälkeen sekä ruuhkauttanut koronavirustestauksen, tartunnanjäljityksen ja perusterveydenhuollon palvelut vakavasti. Terveydenhuollon koronatestiin pääsy voi kestää useita vuorokausia.

– Yksilön perusoikeuksia rajoittava päätös on viimesijainen keino epidemian rajaamiseksi. Perusoikeusrajoitusten tulee olla tehokkaita ja välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi. THL:n 17.1. antaman lausunnon mukaan hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -mallilla ei enää voida hidastaa tartuntojen leviämistä. Tartuntatautilain edellyttämää epidemiologista perustetta laajamittaisille eristyspäätöksille ei siten enää ole, kaupungit perustelevat.

Suurin syy päätöksen takana on terveydenhoidon kuormitus. Voimavarat käytetään nyt vakavasti sairaiden hoitoon ja riskiryhmien suojelemiseen. Eristyspäätösten tekeminen kuormittaa terveydenhoitoa, eikä niillä saavuteta enää hyötyä. Nykyisessä epidemiatilanteessa tartuntatautiviranomaiset saavat yhä useammin tiedon tartunnasta vasta eristysajan päätyttyä, jolloin tartuntojen leviämistä on myöhäistä torjua.

Yksilön vastuu korostuu

Jatkossa koronavirusepidemian hoito on entistä enemmän yksilön harteilla. Tartunnan saaneilta edellytetään omaehtoista eristäytymistä ja altistumisesta ilmoittamisesta henkilöille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa.

Päätös herättää huolen ansionmenetyksestä ja niiden korvaamisesta. Vielä tiistaina Yrittäjämediat uutisoi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen lausunnosta STT:n haastattelussa, että sairausvakuutuslakia ollaan muuttamassa väliaikaisesti niin, että tartuntatautipäivärahan saaminen ei edellyttäisi karanteenia tai eristystä.

–  Toivoisin, että löytyisi ratkaisuja, joilla varmistettaisiin, että ihmiset saavat etuutensa ja että yritykset kestävät taloudellisesti tämän tilanteen nyt, kun koronasta aiheutuvia poissaoloja tulee paljon, ministeri jatkoi STT:lle.

Karanteeneista ja eristyksestä on maksettu tartuntapäivärahaa. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kuntien päätös kaataa sairastavien palkkakulut työnantajille samalla, kun muut rajoitukset tekevät liiketoiminnan harjoittamisesta hankalaa.  

Uudenmaan kaupunkien mukaan on tärkeää, että kaikki hengitystieinfektio-oireiset voivat jäädä pois töistä ilman huolta ansionmenetyksistä. Tarpeesta korvata ansionmenetys ei synny perustetta määrätä henkilöä eristykseen. Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia työntekijältä eristyspäätöstä. Ansionmenetykset tulee korvata muilla tavoin. Kaupunkien mukaan korvaavia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi normaalit sairauspäivärahakäytännöt tai työntekijän laajennettu oikeus olla poissa omalla ilmoituksella.

Työnantajien ja -tekijöiden taakka

Suomen Yrittäjissä ollaan huolestuneita sekä työntekijöiden toimeentulosta että työnantajien päälle kaatuvasta maksutaakasta.

– Tartuntatilanne huomioiden voidaan päätöstä pitää perusteltunakin. Työpaikat jäävät nyt kuitenkin hyvin tyhjän päälle sen suhteen, kenellä on velvollisuus turvata työntekijän toimeentulo erilaisissa tilanteissa, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa.

Hellsténin mukaan positiivisen koronatestituloksen saanut työntekijä ei välttämättä ole työkyvytön työhönsä, jolloin terveydenhuollon henkilöstön ei tule määrätä hänelle sairauslomaa eikä työnantajalla ole tällöin velvollisuutta palkanmaksuun. Jos työntekijä päättää jäädä tartunnan tai altistumisen vuoksi omatoimiseen eristykseen, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijällä ei tällöin ole myöskään oikeutta sosiaaliturvaetuuteen, kun eristyspäätös puuttuu.

– Uudenmaan kunnat kehottavat linjauksessaan jäämään herkästi kotiin ajattelematta lainkaan sitä, että työssä, jossa etämahdollisuutta ei ole, se saattaa käytännössä tarkoittaa eristäytymistä henkilön omalla kustannuksella, Hellstén jatkaa.

Toisaalta työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen yleisvelvoite huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämän velvoitteen täyttäminen saattaa edellyttää sairastuneen työntekijän ohjaamista kotiin tilanteessa, jossa työtä on mahdollista tehdä vain työpaikalla.

– Työnantajalla on palkanmaksuvelvoite, jos se ei kykene järjestämään henkilön työskentelyä työpaikalla siten, ettei siitä aiheudu vaaraa muille työntekijöille tai asiakkaille ja ohjaa työntekijän kotiin. Koska työntekijällä ei ole oikeutta mihinkään etuuteen tuolta ajalta, palkkakustannus jää kokonaan työnantajan kannettavaksi. Työnantajan lienee useimmiten mahdotonta arvioida, milloin työntekijän on sopivaa palata töihin ilman muiden henkilöiden tartuttamisen riskiä, Hellstén sanoo.

Lakimuutoksella kiire

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että hyvin pikaisella aikataululla saatetaan voimaan määräaikainen lakimuutos siitä, että tartuntatautipäivärahaa voitaisiin maksaa myös henkilölle, jolla on positiivisen testituloksen lisäksi lääkärinlausunto työkyvyttömyydestä tai siitä, että läsnätyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia.

Työntekijällä tulisi myös olla tässä lausunnossa määritellyltä ajalta oikeus olla poissa työstä. Mikäli työ on tehtävissä etänä, eikä ansionmenetystä aiheudu, tartuntatautipäiväraha ei tulisi maksettavaksi. Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa ajalta, jolloin työntekijä on oikeutettu päivärahaan ja poissa työstä, etuus maksettaisiin työnantajalle.

Korona ja samanaikaisesti liikkeellä olevat muut erilaiset hengitystieoireet ja virukset aiheuttavat tällä hetkellä valtavan määrän työkyvyttömyyksiä. Sairauslomien osalta kustannus on kaatumassa kokonaan työnantajien vastuulle.Työnantajan lakisääteinen palkanmaksuvelvollisuus vastaa sairauspäivärahan omavastuuaikaa, sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kahta viikkoa lyhyemmät sairauspoissaolot ovat siten täysin työnantajan vastuulla.

Yrittäjät on laskenut, että jos kolmasosa työelämässä olevista olisi kolme päivää sairauslomalla koronan takia, kustannus työnantajille olisi 300–350 miljoonaa euroa.

– Lisäksi kustannuksia tulee töiden järjestämistä uudelleen ja mahdollisten sijaisten palkkaamisesta ja jos sairasloma haetaan työterveyshuollosta. Tältä osin olemme ehdottaneet, että sairauspäivärahan omavastuuaika tulisi välittömästi lyhentää määräaikaisesti sairastumispäivään, jolloin työantajan niskaan kaatuva taakka ei olisi niin raskas, Hellstén linjaa.