Tartuntatautipäivärahaa saa, mutta hakeminen voi olla turhauttava prosessi – Kahden yrittäjän kokemukset kertovat eriarvoisesta tilanteesta

Tartuntatautipäivärahan saamisen ehtoja muutettiin lakimuutoksella helmikuun puolivälissä.

Erona aikaisempaan menettelyyn, tartuntatautipäivärahan saamiseksi ei enää vaadita tartuntatautilääkärin kirjoittamaa eristys- tai karanteenipäätöstä, vaan todistuksen voi kirjoittaa julkisen tai yksityisen terveydenhuollon lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Lisäksi hakuaikaa pidennettiin 2 kuukaudesta 6 kuukauteen.

Luotettava laboratoriotesti kuitenkin tarvitaan, eli kotitesti ei kelpaa.

Muutoksella haettiin sujuvuutta ja pyrittiin järkevöittämään resurssien käyttöä.

Lue myös Tartuntatautipäivärahan saaminen helpottuu – Lue ehdot ja ohjeet hakemiseen

Pirkanmaalla toimivalla puutarha-alan yrittäjällä Erika Kartsepilla kokemus on toisenlainen. Hän sairastui maaliskuun alussa ja meni viralliseen PCR-testiin.

– Minua neuvottiin olemaan kotona, mutta sanoin, että haluan hakea tartuntatautipäivärahaa, joten haluan viralliseen testiin. Sain sairauslomatodistuksen, josta kävi ilmi positiivinen koronatesti, mutta sain Kelalta kielteisen päätöksen. Sairauslomatodistuksesta ei käynyt ilmi eristyspäätöstä tai karanteeniin määräämistä, Kartsep kertoo.

Hän lähetti Omakantaan tulleen todistuksen, mutta se ei Kelalle kelvannut.

Nyt Kartsep on lähettänyt hakemuksen kolmannen kerran täydennettynä U07.1-koodilla, joka kertoo laboratoriatestistä ja pitäisi taata takautuvan tartuntatautipäivärahan. Vielä Kartsep ei ole saanut viimeisimpään hakemukseen päätöstä.

– Minä olen soittanut Kelaan ja terveyskeskukseen kaksi kertaa, Kelasta on soitettu minulle kerran ja terveydenhoitaja on soittanut minulle kaksi kertaa. Resursseja tässä ei ole kyllä säästetty, Kartsep toteaa.

Hän ihmettelee, miksi sairauslomatodistus ja Omakannan todistus testituloksesta eivät ole riittäviä.

Eriarvoisessa asemassa

Myös virallisiin testeihin pääsemisessä on ollut Kartsepin kokemuksen mukaan aluekohtaisia eroja.

– Nämä ovat lakisääteisiä, mutta ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Lain pitäisi olla sama kaikille. Nyt ohjeistus lain toimeenpanosta tuntuu ontuvan. Yrittäjän täytyy pitää puolensa, Kartsep toteaa.

Kalajokelainen Kotipizza-yrittäjä Minna Eloranta havahtui testausongelmiin, kun korona alkoi kiertää työpaikalla. Eloranta miehensä kanssa työllistää neljä työntekijää, mutta kesäsesongin aikaan työntekijöitä on parisenkymmentä.

Kalajoella testausta ei kaikille julkisen terveydenhuollon puolella ole. Asia on nyt kunnassa selvityksessä.

Yksi yksityinen terveysasemaa tarjosi testausta Raahessa ja Oulussa. Ouluun on Kalajoelta 130 kilometriä. Raahe on paikkakuntien puolivälissä, ja siellä testaus oli ruuhkautunut.

– Kalajoella aloitti uusi yksityinen palveluntuottaja, ja tuttuni on siellä töissä. Heillä olisi tarjota testausta 40 kilometrin päässä Ylivieskassa. Tuttuni otti asiasta koppia ja tästä viikosta lähtien Kalajoellakin on testausta. Sen tämä minun soitteluni sai aikaan, Eloranta kertoo.

Jos laboratoriotesti on pakollinen, se pitäisi Elorannan mielestä olla järjestettävissä.

– Kaupunki ei ollut tietoinen yksityisen puolen palveluiden puutteesta. Lakia tehdessä ei ole mietitty loppuun saakka koko ketjua ja vastuu siirtyy taholta toiselle. Jos sanotaan, että viisi päivää saa sairauslomaa soittamalla, mutta testiin ei pääse, päivärahan mahdollisuus menee osalta ohi. Pitäisi löytyä muitakin mahdollisuuksia, Eloranta pohtii.

Kallis lasku yrittäjälle

Eloranta alkoi selvittää tartuntatautipäivärahan käytäntöjä, kun työntekijät sairastuivat. Yrittäjä itse sairasti taudin viitisen viikkoa sitten, eikä olisi pystynyt silloin selvittämään mitään, saati ajaa kymmenien kilometrien päähän testattavaksi. Vasta viikkojen jälkeen vointi alkaa olla normaali.

– Työntekijöideni kohdalla tajusin, että yrittäjien maksettavaksi tämä kaatuu. Voin tehdä sopimuksen testaamisesta yksityisen tahon kanssa, mutta se ei ole ilmaista. Saa nähdä, miten tauti kesällä kiertää työntekijöiden keskuudessa, hän sanoo.

Hankaluuksista huolimatta Kartsep haluaa muistuttaa muita yrittäjiä mahdollisuudesta saada tartuntatautipäivärahaa.

– Moni on saanut ohjeistuksen pysyä kotona, mutta ei tarvittavia papereita. Omassa lähipiirissä ei tunnuta tietävän, että oikeus hakea päivärahaa on ja että se on menetetystä työtulosta sataprosenttinen, Kartsep sanoo.

Yrittäjän päiväraha perustuu siihen YEL-työtuloon, joka on voimassa, kun oikeus etuuteen alkaa.

70 000 hakemusta käsittelyssä

Kela ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikön suunnittelija Anna Lindholm ymmärtää, että lakimuutos on saatettu kokea sekavaksi ja että testaamisessa on ollut hankaluuksia.

Kela on ohjeistanut sivuillaan hakijoita sekä todistuksia kirjoittavia terveydenhuollon ammattilaisia.

Lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja voi kirjoittaa todistuksen luotettavasti todetun koronavirustartunnan perusteella siitä, että ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia. Todistus eroaa tavanomaisesta sairauspoissaoloa varten tehdystä todistuksesta.

Lakia voidaan soveltaa takautuvasti vuoden alusta kesäkuun loppuun.

– Viime vuonna koronan takia määrättyyn töistä poissaoloon tarvitaan tartuntatautilääkärin todistus. Toimeenpanevana viranomaisena emme voi lain reunaehdoista joustaa, Lindholm toteaa.

Tartuntatautipäivärahahakemuksia on käsittelyssä noin 70 000. Pelkästään helmikuussa tartuntatautipäivärahan saajia oli 29 000 ja tammikuussa 16 500. Lakimuutos näkyy luvuissa.